Anna hyvän kiertää: Laura Ylirukan terveiset Marjo Alatalolle

Anna hyvän kiertää on juttusarja, jossa toinen ammattilainen kehuu ja kiittää ammattilaista, joka on tehnyt hänen työpäivästään paremman aiemmin tai ajankohtaisesti.

Kuka olen?

Toimin lastensuojelun kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Erityispalvelut -yksikön lastensuojelun osaamiskeskittymässä. Tällä hetkellä työn alla on erityisesti lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoitusten vaikutusten seuranta ja arviointi.  

Systeemisen, suhdeperusteisen, dialogisen ja ihmisoikeusperusteisen orientaation edistäminen lastensuojelussa on kiinnostuksen kohteenani.

Toimitan myös Lastensuojelun käsikirjaa. Olen yhteiskehittämisen ja käytäntöihin kytkeytyvän tutkimuksen asiantuntija - minulla on sosiaalityön käytäntötutkimuksen dosentuuri käytäntötutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa. Tätä ennen olen toiminnut parikymmentä vuotta sosiaalityön käytännön opetuksen ja käytäntötutkimuksen tehtävissä Helsingin yliopistolla ja Heikki Waris -instituutissa. Stakesissa/THL:ssä olen toiminut myös sosiaalialan arvioinnin, hyvien käytäntöjen, työolojen kehittämisen ja Kuvastin-itse- ja vertaisarviointimenetelmän kansallisen levittämisen hankkeissa. 

Ketä haluan kehua ja miksi? 

Haluan kehua Marjo Alataloa, joka on kehittänyt lastensuojelua pitkäjänteisesti vuosien ajan Helsingin kaupungilla. Olemme työskennelleet yhdessä 2000-luvun alussa Haagan sosiaalipalvelutoimistossa. Marjo oli lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja minä toimin aluesosiaalityöntekijänä. Haagan sosiaalipalvelutoimiston muistan innovatiivisena työyhteisönä, jossa eri sektorien sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät tekivät yhteistyötä. Työtä kehitettiin projektien avulla työntekijälähtöisesti ja alueen tarpeisiin vastaten. Lapsikeskeisen työotteen kehittäminen käynnistyi Haagassa ja moni muukin innovaatio. Sittemmin olen tehnyt yhteistyötä Marjon kanssa lastensuojelun systeemisen toimintamallin vakiinnuttamisessa. 

Marjo oli keskeinen toimija monissa innovatiivisissa hankkeissa Haagassa. Myöhemmin hän toimi johtavana sosiaalityöntekijänä ja oli keskeinen yhteistyökumppanini Heikki Waris -instituutin Praksis-toiminnassa, jossa yhdistettiin yliopistollinen asiakastyön käytännön opetus, tutkimus ja kehittäminen. Marjo on tehnyt tärkeää työtä perhetyön- ja perhekuntoutuksen ja sosiaalihuollon porrasteisuuden jäsentämisessä kansallisesti. Hän on edistänyt omalla lisensiaattityöllään: ”Suhdeperustaisen tiedonmuodostuksen jännitteet avohuollon sosiaalityössä” tietoperustan rakentumista lastensuojelussa. Marjon vahvuus on monipuolinen asiakastyön kokemus, laaja-alaisuus ja kunnianhimo edistää tutkimusperusteista ja kohtaavaa lastensuojelun käytäntöä. Parhaillaan hän vastaa projektipäällikkönä laajoista ja monialaisista sosiaalityön kehittämishankkeista Helsingin kaupungilla. Marjon innostuneisuus ja tarmokkuus ovat kantaneet vuosien ajan ja näin hän on omalla työllään tehnyt lastensuojelusta parempaa. 

Mistä on kyse?

Haluamme nostaa valokeilaan ammattilaisia, jotka teoillaan, toiminnallaan, puheellaan, uusilla keksinnöillään, opettamistaidoillaan, hiljaisella tiedollaan tai vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamisellaan tekevät lastensuojelusta parempaa, ja kiittää heitä.