Osallisuus ei odota

Lapsen aktiivista toimijuutta lastensuojelun prosesseissa tukee ennen kaikkea hänelle annettava tieto. Tiedon ja erityisesti tiedon antamisen tavan merkitys lasta koskevissa asioissa on keskeistä toimijuuden kokemuksen synnyttämiseksi. 

Osallisuuden tulee olla läsnä lastensuojelutyössä aina riippumatta ulkoisista työtä määrittävistä tekijöistä. Sen peruslähtökohtana olevan kohtaamisen kautta on mahdollista tukea asiakkaana olevien lasten toimijuutta ja tehdä vastavuoroisia osallisuutta vahvistavia tekoja. Työssä on tärkeää tunnistaa asiakkaan toimijuuden kannalta tärkeät kohdat ja toimia niissä osallisuutta vahvistaen. Näitä tärkeitä hetkiä peräänkuuluttavat niin lastensuojelun asiakkaat, kuin ammattilaisetkin. Tahtotila ja tavoite ovat samoja, mutta työn tekemistä molempien toiveiden mukaisella tavalla haastaa kohtaamisia verottavat aikaresurssit ja muuttuvat toimintaympäristöt. Työyhteisöissä onkin tärkeää pysähtyä osallisuuden kysymyksen äärelle uudelleenmäärittelyn näkökulmasta muuttuvien organisaatiorakenteiden ja lainsäädännön keskellä.

Osallisuus on aina osa lastensuojelua

Kirjoitimme keväällä 2022 artikkelin lasten ja nuorten osallisuudesta lastensuojelussa THL:n julkaisuun Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla.Materiaali, jota hyödynsimme artikkelissamme, oli kerätty Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa. Kirjoittamisen aikaan hyvinvointialueiden valmistelu oli käynnissä ja katseet lastensuojelun kentällä suunnattu tiiviisti vuoden 2023 alkuun, jolloin hyvinvointialueiden tiedettiin aloittavan toimintansa. Keväällä 2022 vastaanotettiin myös tieto sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämästä lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta, joka loi uudenlaisia odotuksia lastensuojelun kipukohtien korjaamiselle.

Osallisuus ja toimijuus eivät ole suoraan riippuvaisia siitä, millainen taho on vastuussa palveluiden järjestämisestä tai millaisella lainsäädännöllä toimintaa ohjataan. Lasten ja nuorten osallisuuden toimeenpanossa ja toteuttamisessa ei tarvitse, eikä pidä odottaa hyvinvointialueiden järjestäytymistä tai lastensuojelun uudistumista. Osallisuuden on kuljettava mukana lasten ja nuorten palveluissa ja erityisesti lastensuojelutyössä aina. Sen on mahdollista tulla esiin asenteissa ja toimintakulttuurissa ja konkretisoitua pienien vastavuoroisten tekojen kautta. Sitä mahdollistavat ulkoiset rakenteet, mutta se on ennen kaikkea kohtaamisia, joiden sisältöä ja pieniä vivahteita mikään lakiuudistus tai organisaatiomalli ei lopulta yksin voi turvata.

Osallisuuden tärkeimpänä kulmakivenä olevan kohtaamisen taustalla vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit. Resursseihin taas vaikuttavat osaltaan organisaation rakenne, toimintatavat ja lainsäädäntö. Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa kohtaamamme kokemusasiantuntijanuoret ja lastensuojelun nuoremmat asiakaslapset kuitenkin opettivat meille, että vaikka resurssit joskus ovat niukkoja, voi osallisuutta vahvistaa hyvin pienin, joskus huomaamattominkin teoin. Näitä tekoja on listattu myös hankkeen yhtenä lopputuotoksena syntyneessä Osallisuustyökalussa, joka koottiin hankkeeseen osallistuneiden kokemusasiantuntijoiden kanssa prosessimuotoisen yhteiskehittämisen menetelmällä lastensuojelun työntekijöiden tueksi. Osallisuustyökalu on käännetty myös ruotsin kielelle.

Toimijaksi tekeminen

Lapsen aktiivista toimijuutta lastensuojelun prosesseissa tukee ennen kaikkea hänelle annettava tieto. Tiedon ja erityisesti tiedon antamisen tavan merkitys lasta koskevissa asioissa on keskeistä toimijuuden kokemuksen synnyttämiseksi. Aikuisten on nähtävä vaivaa sen eteen, että tiedon vastaanottamiseksi saadaan luotua sopivat olosuhteet. Ymmärrettävä kieli, luotettava aikuinen ja lapselle sopiva hetki ovat avainasemassa tiedon todellisen sisäistämisen kannalta. Ammattilaisten tulee välttää tilanteita, joissa tietoa lapsen asiakkuuteen liittyen annetaan, mutta jätetään varmistamatta valmius tiedon vastaanottamiseen tai sen ymmärtämiseen. Tiedon välittämisen hetket vaativat myös usein toistoja ja tiedon äärelle palaamista.

Myös lapsen näkeminen ja kohteleminen osana verkostoja ja niitä määrittävänä tahona tukee kokemusta toimijuudesta. Asiakkaana olevaa lasta kuulemalla on mahdollista löytää tärkeitä ja lapsen tilanteen tuntevia ihmisiä osaksi lapsen verkostoja. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omia asioitaan käsittelevien ihmisten joukkoon voi olla erittäin merkityksellinen. Mikäli verkostot taas kootaan asiakasta kuulematta, on vaarana, että lapselle tärkeitä ihmisiä katoaa verkostosta ja jopa lapsen elämästä.

Lapsen näkökulmien huomiotta jättäminen ja lapsen ajatusten sivuuttaminen ovat erittäin haitallisia osallisuuden ja toimijuuden kokemukselle, mutta myös lapsen tilanteelle kokonaisvaltaisemmin. Hankkeen aikana kohtaamamme nuoret nostivat esiin toimijuuden kokemuksen syntymisen käänteentekevänä oman elämänpolkunsa kannalta. Se, että kokee olevansa osallinen omassa asiassaan, tukee lasta monipuolisesti voimauttaen. Kokemus kuulematta jäämisestä voi aiheuttaa paljon kielteisiä tapahtumaketjuja lapsen elämässä. Työntekijät voivat välttää lapsen sivuutetuksi tulemisen kokemusta monin erilaisin teoin. On tärkeää kiinnittää huomiota puhetapaan ja kunnioittavaan kohtaamiseen kaikissa tilanteissa lapsen kanssa. Lapsen kokemusta siitä, ettei aikuisille kerrottuja asioita uskota tai niitä vähätellään ei saisi päästä syntymään.

Teoilla tilaa osallisuudelle

Kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat, on toimijuuden kokemuksen vahvistuminen paljolti kiinni teoista. Aikuisten teot, jotka luovat tilaa lapsen teoille luovat pohjaa vastavuoroisuudelle ja sitä kautta osalliseksi liittymiselle. On eri asia kohdata lapsi neuvottelussa monien ihmisten ja asioiden keskellä ja kysyä lyhyesti tämän mielipidettä, kuin järjestää aikaa kahdenkeskisen tapaamiseen ja näin välittää aidosti haluaan kuulla mitä lapsi ajattelee. Hankkeessa kohtaamamme nuoret toivovat ammattilaisten katsovan silmiin ja olevan rehellisiä – ihmisinä eikä vain työntekijöinä.

Työntekijän kannattaa ennakkoluulottomasti ottaa lapsi työparikseen tätä koskevassa asiassa ja heittää palloa lapselle. Pienten vaikutusmahdollisuuksien kautta halu ja kyky osallistua enemmän kasvavat. Kun aikaa kohtaamiseen on riittävästi, on aikuisen mahdollisuus myös todella tutustua lapseen. Tutun ihmisen kanssa taas on helpompi toimia ja valita oikeat toimintatavat oikeaan hetkeen. Lastensuojeluun liittyy paljon ikäviä ja kipeitäkin asioita, joiden käsittely on kuormittavaa. Siksi onkin erityisen tärkeää, että lapsi voi luottaa hänen asioitaan selvittävään aikuiseen ja siihen, että tämä tunnistaa hetken, jolloin jonkin ikävän asian käsittely ei lapsesta tunnu hyvältä.

Osallisuutta vahvistavat teot eivät liity vain kohtaamiseen, vaan myös kohtaamisten valmisteluun, joihin kannattaa panostaa vaikuttavamman lastensuojelutyön kannalta. Konkreettisimmillaan tällainen osallisuuden hetkeä valmisteleva työ on tyynyjen asettelua lattialle, lempimehun ostamista kaupasta, neuvotteluun osallistuvien aikuisten valokuvien tulostamista etukäteen paperille tai vaikkapa oman koiran mukaan ottamista toimistolle neuvottelupäivänä. Lasten ei tarvitse mukautua ympäristöihin, joissa heidän asioitaan käsitellään, vaan meidän on muokattava ympäristöt lapsille sopiviksi. On selvää, että kiireisessä työssä kaikki tämä ei ole mahdollista, mutta myös näitä tekoja on mahdollisuus tehdä pienin resurssein. Tärkeää on luoda tunnetta huomioiduksi tulemisesta.

Työyhteisön ja organisaation tuki on tärkeää 

Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus -selvityksessä lastensuojelun ja sosiaalihuollon ammattilaisista alle neljäsosa (23 %) koki lapsen osallisuuden toteutuvan työssään hyvin. Osallisuutta edistävissä tekijöissä nousivat esiin työntekijän ammattitaidon ja asenteen lisäksi järjestelmän mahdollistamat aikaresurssit ja osallisuutta tukevan organisaatiokulttuurin avoimuus ja läpinäkyvyys.

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa korostui osallisuuden tekojen systemaattisuus. Yksittäinen osallisuutta tukeva teko ei ole riittävää, vaan osallisuuden esteitä ja toisaalta edistäviä tekijöitä tulisi tarkastella työyhteisössä säännöllisesti. Työyhteisöllä ja johtamisella on suuri merkitys sille, miten osallisuus pysyy työssä keskiössä. Työyhteisö yhdessä luo osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria ja sellaista ilmapiiriä, jossa omaa toimintaa voi avoimesti reflektoida. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista tuki hankkeeseen osallistuneiden ammattilaisten mielestä se, että sitä pidetään yllä työyhteisössä puheen tasolla jatkuvasti ja toisaalta luodaan yhdessä tavoitteita ja linjauksia sille, että miten asioita tarkastellaan ja priorisoidaan konkreettisella tasolla osallisuuden näkökulmasta. Kuinka varmistetaan yhteisen maaperän luominen sille, että pienet ja tärkeät osallisuuden teot on mahdollista toteuttaa aina?

Johtamisella luodaan työyhteisöön rakenteita ja osallisuutta mahdollistavia olosuhteita. Osallisuutta vahvistavia käytäntöjä tulee johtaa ja pitää keskiössä ammattilaisten työtä ohjatessa. Johtaja on myös tärkeä esimerkki työyhteisössä ja siksikin ymmärrys osallisuuden merkityksestä tulee olla jaettua kaikilla eri tasoilla.

Lastensuojelun Keskusliiton osallisuusstrategiassa olemme määritelleet, että osallisuuden toteutumiseen vaikuttavat asenteiden lisäksi niin rakenteet kuin välineetkin. Lasten osallisuuden toteutumista työyhteisössä voikin tarkastella myös tätä kautta; 1) mikä tukee, 2) mikä estää ja 3) missä olisi kehitettävää lasten osallisuudessa a) rakenteiden, b) välineiden ja c) asenteiden näkökulmasta.

Pysähtymistä yhteisesti tärkeän asian äärelle

On selvää, että kohtaamistyö vaikeutuu, jos aikaa ja mahdollisuuksia tutustumiseen tai tapaamisten suunnitteluun on vähän. Osallisuus ja sitä vahvistavat kohtaamiset koetaan kuitenkin tärkeiksi niin asiakkaiden, kuin ammattilaistenkin taholta. Lastensuojelutyö sujuu mutkattomammin ja on varmasti vaikuttavampaa, kun asioista on helppo puhua ja kaikki osapuolet kokevat olevansa arvostettuina mukana prosessissa.

On tärkeää, että näiden isojen rakenteellisten uudistusten keskellä käytämme aikaa osallisuuden käsitteen uudelleen ymmärtämiseen ja yhteiseen tarkasteluun. Mitä osallisuus tai asiakkaan toimijuus tarkoittaa juuri meidän tiimissämme tai hyvinvointialueellamme? Mitkä asiat työssämme luovat tilaa sille ja mihin kaipaamme muutosta? Osallisuuden toteutumisen avoin tarkastelu auttaa löytämään niitä tärkeitä kehittämisen paikkoja yhdessä ja pohtimaan, miten voimme ”kuulla sen hiljaisimmankin kuiskauksen”.

Lähteet:

Lastensuojelun Keskusliitto. Osallisuustyökalu lastensuojelutyöhön.

Jahnukainen, J. & Paasivirta, A. (2022). Prosessimuotoinen yhteiskehittäminen lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa. Innokylän toimintamallit.

Paasivirta, A. & Jahnukainen, J. Tekoja ja tahtotilaa - Mitä lapsen osallisuuden vahvistaminen vaatii lastensuojelussa? (2022) Teoksessa: Yliruka, L., Eriksson, P., Jokinen, L. & Pasanen, K. (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla. THL Työpaperi 52/2022.

Lastensuojelun Keskusliitto. (2020). Osallisuus toteutuu yhdessä - Lastensuojelun Keskusliiton osallisuusstrategia.

Holmi, L. & Kekkonen, E. (2023). Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus. Selvitys kuntien ja kuntayhtymien lasten ja perheiden sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakastyön ammattilaisten näkemyksistä lastensuojelun ja lasten suojelemisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisuja.