Ihmiset ja ilmiöt | Sofia Virta, Markus Lohi, Mia Laiho, Lulu Ranne, Anders Adlercreutz, Jussi Saramo, Sari Essayah, Helena Marttila | 27.4.2023
Halusimme kuulla kansanedustajien ajatuksia lastensuojelun lähitulevaisuudesta. Pyysimme eduskuntapuolueita valitsemaan joukostaan edustajan vastaamaan kysymykseen Mitä konkreettisia tekoja aiotte tehdä paremman lastensuojelun puolesta alkavalla vaalikaudella?
Haluamme edistää perheiden hyvinvointia sekä panostaa syrjäytymisen ja muiden ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Lapsiperheiden palveluja, kuten neuvoloita, tulee kehittää tukemaan perheitä ja vanhemmuutta muuttuvassa yhteiskunnassa lapsen etu sekä perheiden yksilöllinen tilanne huomioiden. Kaksivuotinen, maksuton esiopetus lisäisi lasten yhdenvertaisuutta ja antaisi tasavertaisemmat eväät koulutielle. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.
Hoitoonpääsy on turvattava. Erityisesti mielenterveyspalvelujen tilanne on vaikea. Liian moni lapsi ja nuori joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle mielenterveyspalvelujen riittämättömyyden takia. Tämä on kestämätön tilanne. Päihdehoitoon pääsyä on parannettava ja lisättävä nuorille päihdehoitopaikkoja. Kokoomus kannattaa Terapiatakuuta, joka rakentaisi Suomeen tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Ehdotamme perusterveydenhuoltoon myös moniammatillista omatiimimallia, joka parantaisi hoidon jatkuvuutta.
On varmistettava toimiva yhteistyö koulujen, sote-palvelujen, kotien ja myös poliisin kanssa. Ongelmiin ja lieveilmiöihin on puututtava varhaisessa vaiheessa, jotta niiden inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Palvelutarpeisiin vastaamiseksi tarvitsemme sekä julkisen, yksityisen että järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä.
Sote-alan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi tarvitaan useita eri toimia. On varmistettava mm. riittävät koulutuspaikat, hyvä johtaminen ja luotava selkeät toimintamallit, joihin työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Alalle on luotava urapolkumalleja, jotka mahdollistavat urakehityksen ja asiantuntijuuden syvenemisen.
Perussuomalaiset painottavat sosiaalipalveluita, joilla reagoidaan ongelmiin nopeasti ja autetaan lapsia, nuoria ja perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että tieto kulkee eri viranomaisten kuten koulun, sosiaalipalveluiden ja poliisin välillä niin, että varhainen moniammatillinen yhteistyö on mahdollista. Salassapidon korostaminen kaiken muun kustannuksella ei palvele lapsen tai nuoren etua silloin, kun se estää hänen auttamisensa. Perussuomalaiset haluavatkin poistaa tietojenvaihdon esteitä auttamisen tieltä.
Poliitikkojen on vaikeaa saada luotettavaa kuvaa lastensuojelun tilasta. Tiedot kentältä kertovat perheiden kaihtavan varhaisempiakin palveluita huostaanottojen pelossa. Riippumaton lastensuojelun auditointi voisi olla tarpeen, koska tulevalla eduskuntakaudella on tärkeää saada nopeasti ote sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden kyvystä vastata kasvaviin lasten, nuorien ja perheiden sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden tarpeisiin.
Pelkkä raha ei ole vastaus.
Sosiaali- ja terveysministeriössä viime hallituskaudella käynnistetty lastensuojelulain kokonaisuudistus on toteutettava alkavalla kaudella. Onnistuessaan uudistus lisää lastensuojelun avoimuutta ja vaikuttavuutta ja siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuollon tukitoimiin.
Erityisen tärkeää on panostaa vaativan sijaishuollon ja erityisen huolenpidon tarpeessa olevien nuorten tilanteen parantamiseen. Tämä on tärkeää paitsi nuorten itsensä vuoksi, myös syrjäytymisen, päihderiippuvuuksien ja väkivallan riskin pienentämiseksi. Sijaishuollosta karkaavien parempi tavoittaminen ja karkaamisten vähentäminen edellyttävät nykyistä parempia resursseja sekä toiminnan kehittämistä yhteistyössä järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Valtion koulukoteja voi olla tarpeen lisätä vaativan sijaishuollon tarpeeseen vastaamiseksi.
On SDP hallituksessa tai oppositiossa, tulemme omalta osaltamme varmistamaan, että lastensuojelulain kokonaisuudistus toteutuu ja että nämä asiat huomioidaan uudistuksessa.
Lastensuojelun ongelmia ei ratkaista vain lisäämällä lastensuojelupalveluja. Varhaista tukea on parannettava, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat apua ajoissa. Tällä hetkellä lastensuojelu paikkaa kevyempien palveluiden puutetta.
Palveluilla tuetaan vanhemmuutta ja vähennetään perheiden kuormitusta ja vanhempien väsymistä. Kyse ei ole vain sote-palveluista. Esimerkiksi riittävä oppimisen tuki ehkäisee nepsy-lasten ja heidän perheidensä ajautumista lastensuojelun asiakkaiksi. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita on oltava saatavilla kattavasti matalan kynnyksen lähipalveluina.
Ihmisten palveluiden tarpeita ei aina tunnisteta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Apua tarvitseville perheille pitäisi nimetä varhaisessa vaiheessa omatyöntekijä, joka koordinoi moniammatillisia palveluita ja ohjaa tarvittaessa oikean palvelun piiriin.
Hyvinvointialueen pitää turvata kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten turvallinen elämä. Palveluiden järjestämisen tavat voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla.
Lastensuojelulain uudistamista on tarpeen jatkaa palveluiden selkeyttämiseksi ja lapsen edun vahvistamiseksi.
Lastensuojelun tarvetta on ehkäistävä varmistamalla, että sosiaali- ja terveyspalvelut raskausneuvolasta mielenterveys- ja päihdepalveluihin toimivat. Että lapsiperheköyhyys vähenee, koulutukseen panostetaan ja apua saa riippumatta asuinalueesta. On huolehdittava niin lapsista, nuorista kuin aikuisista. Siksi vanhemmuuden voimavarojen vahvistaminen ja lastensuojelun työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi olla yksi tulevan kauden tärkeimmistä tavoitteista. Henkilöstön saatavuushaasteet on otettava tosissaan - ilman ammattilaisia ei ole lastensuojelua ja ilman lastensuojelua ei jokaisella lapsella ole mahdollisuutta turvalliseen lapsuuteen.
Tarvitaan toimivaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä, sujuvaa tiedonvaihtoa ja selkeät mittarit ja rakenteet, joilla lastensuojelutyön vaikuttavuutta mitataan ja tehdään näkyväksi. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee osallistaa heitä koskevaan päätöksentekoon ja kotiin vietäviä palveluita, kuten kotipalvelua on vahvistettava. Lastensuojelulaki tulee uudistaa, mutta yhtä tärkeää on huolehtia lain onnistuneesta toimeenpanosta.
Näiden asioiden toteutumisen puolesta aion työskennellä myös tällä vaalikaudella. Lapsen oikeuksien toteutumisen tulee olla kaikessa politiikassa ensisijaista. On varmistettava, ettei yhdenkään lapsen hätä jää näkymättömäksi - eikä yksikään perhe vaille tukea.
Suomalainen yhteiskunta maksaa lasten ja nuorten sijaishuollosta noin miljardin vuodessa. Valitettavasti sijaishuolto on isolta osin siirtynyt voittoa maksimoivien suuryritysten käsiin. Voitontavoittelu lasten ja perheiden hädällä on kiellettävä ja säästyviä resursseja on ohjattava julkisen sektorin perhepalveluihin osana kokonaisvaltaista varhaista tukea, joka ennaltaehkäisee huostaanottoja.
Tarvitsemme lastensuojelulain uudistuksen. Jälkihuolto on otettava mukaan lakisääteisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän henkilöstömitoituksen piiriin ja mitoituksen laajentamista perhesosiaalityöhön on selvitettävä. Lastensuojelun palveluiden osalta tulee tehdä vaikuttavuusarviointeja erityisesti niiden nuorten näkökulmasta, jotka vaarantavat vakavasti henkeään, kehitystään tai terveyttään. Lisäksi lastensuojelun sekä lasten- ja nuortenpsykiatrian välistä yhteistyötä tulee parantaa.
RKP haluaa Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan.
Lasten ja perheiden hyvinvoinnin varmistamisessa ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa. Vahvat peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta perheiden haasteisiin voidaan tarttua ajoissa ja ehkäistä ongelmien kasvamista. Tarvitsemme myös korjaavia toimenpiteitä, kuten toimivan lastensuojelun niille perheille, jotka tarvitsevat laajempaa tukea.
Lastensuojelulain kokonaisuudistusta on jatkettava. Henkilöstön puute ja liian suuret työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen monissa osissa maata. Tämä on korjattava. Työssä on kuultava lapsia ja vanhempia eli lastensuojelun asiakkaita. Lapsiasiainvaltuutettu on painottanut viiveettömän lastensuojelun turvaamista ja että lastensuojelun tulisi voida keskittyä ydintehtäväänsä.
Haluamme varmistaa lastensuojelulle riittävät resurssit. Kyse on lapsista ja perheistä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.
Lapsen edun turvaamiseksi peräänkuulutamme parempaa viranomaisyhteistyötä, mm. koulun ja sosiaalihuollon välillä.
Lapsen oikeuksien toteutumista on edistettävä johdonmukaisesti, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa on parannettava. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa ja ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa enemmän. Lastensuojelun asiakkaiden ja lastensuojeluilmoitusten määrä on myös kasvanut, eikä voimakkaasti kasvaneeseen palvelutarpeeseen kyetä riittävästi vastaamaan nykyisillä resursseilla.
KD esittää lastensuojelun kokonaisuudistuksen tekoa huomioiden lastensuojelulain lisäksi muun muassa sosiaalihuoltolain, mielenterveys- ja päihde ja terveydenhuollon lainsäädännön sekä hallintolain. Lastensuojeluun tulee kouluttaa ja palkata lisää henkilökuntaa ja turvata riittävät resurssit. Sijaishuollon valvonta- ja ohjausjärjestelmää vahvistetaan luomalla sekä valtakunnallinen rekisteri sijaishuollon toimijoista että laatukriteerit palveluille. Myös lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen yhteistyötä tulee parantaa.
Kasvava ongelma on viime aikoina ollut alaikäisten tekemien väkivaltarikosten lisääntyminen. Rikollisuuden vähentämiseksi kaivataan ennaltaehkäisevää työtä. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää niin, että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua riittävän ajoissa.
Sofia Virta
Kansanedustaja, Vihreä eduskuntaryhmä
Sofia Virta
Kansanedustaja, Vihreä eduskuntaryhmä
Sofia Virta on toisen kauden vihreiden kansanedustaja ja pienen tyttären yksinhuoltaja. Virralle tärkeintä politiikassa on turvallisen lapsuuden sekä ehjän nuoruuden puolustaminen. Hän on taustakoulutukseltaan opettaja (KM), uusperheneuvoja ja käynyt psykoterapiakoulutuksen. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. lastensuojelun ja vaativan perhetyön parissa, mielenterveys- ja päihdetyössä, opettajana sekä opetus- ja terapia-alan yrittäjänä.
Markus Lohi
Kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
Markus Lohi
Kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmä
Markus Lohi on toiminut keskustan kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Lohi asuu perheineen Rovaniemellä ja hänet on valittu eduskuntaan Lapin vaalipiiristä. Viime vaalikaudella Lohi toimi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Lohi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja toimi ennen kansanedustajuuttaan lakiasiainjohtajana. Lohi on myös Keskustan varapuheenjohtaja.
Mia Laiho
Kansanedustaja, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Mia Laiho
Kansanedustaja, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Mia Laiho on Kokoomuksen kansanedustaja ja lääketieteen tohtori. Edellisellä hallituskaudella hän toimi sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntaa hän on johtanut Helsingin päivystystoimintoja sisältäen sekä terveydenhuollon että sosiaali-ja kriisipäivystyksen.
Lulu Ranne
Kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Lulu Ranne
Kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Lulu Ranne on toisen kauden kansanedustaja Hämeenlinnasta. Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. Ranne toimii eduskuntatyönsä lisäksi alue- ja kaupunginvaltuutettuna sekä maakuntahallituksen varapuheenjohtajana.
Anders Adlercreutz
Kansanedustaja, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Anders Adlercreutz
Kansanedustaja, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Olen kirkkonummelainen kolmannen kauden kansanedustaja, yrittäjä, arkkitehti ja viiden lapsen isä. Toimin RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Jussi Saramo
Kansanedustaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Jussi Saramo
Kansanedustaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Jussi Saramo on 43-vuotias vantaalainen toisen kauden kansanedustaja ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän toimi opetusministerinä 17.12.2020–29.6.2021.
Sari Essayah
Kansanedustaja, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Sari Essayah
Kansanedustaja, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
Sari Essayah on neljännen kauden kansanedustaja Pohjois-Savosta. Hän on työskennellyt myös Euroopan parlamentin jäsenenä. Sari on koulutukseltaan ekonomi ja työskennellyt ennen poliittista uraansa muun muassa laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana. Hänet tunnetaan myös urheilu-urastaan. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä.
Helena Marttila
Kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Helena Marttila
Kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja Espoosta ja taustaltani sosiaalityöntekijä (VTM) ja sosionomi (AMK). Ensimmäinen sosiaalialan työpaikkani oli lastenkodissa ja eduskuntaan siirryin suoraan lastensuojelun avohuollosta. Kansanedustajan tehtävien lisäksi toimin Espoossa kaupunginvaltuutettuna ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa ainoana sosiaalityöntekijävaltuutettuna.
Ajattelen, että perheiden haasteiden ohella lastensuojelutarpeen taustalla on usein palvelujärjestelmän epäonnistumisia ja toimimattomuutta. Tämän korjaaminen on ollut yksi keskeisiä syitä, miksi olen lähtenyt mukaan politiikkaan.