Näkökulma | Nina Virtanen | 22.12.2023
Psykologi kohtaa jokaisen perheenjäsenen ainutlaatuisena omana itsenään. Hän havainnoi ja tutkii yhdessä perheen kanssa vuorovaikutussuhteissa tapahtuvia ilmiöitä, ja pyrkii vahvistamaan perheenjäsenten ymmärrystä itsestään ja toisistaan.
Kotiin päin tehtävää perhekuntoutus- ja arviointityötä tehdään moniammatillisissa työryhmissä ja sitä toteutetaan dialogisessa yhteistyösuhteessa perheiden kanssa. Tämän tekstin tarkoituksena on tarkastella psykologin näkökulmaa perhekuntoutus- ja arviointityöhön, huomioiden kuitenkin sen, että työskentelyjä toteutetaan kaikella tavoin yhdessä.
Perheiden omassa ympäristössä toteutuvassa työskentelyssä psykologi liittyy osaksi systeemiä. Tällöin työskentely on myös psykologille vaikuttavaa ja tuntuvaa, sillä monenlaista tapahtuu tässä ja nyt, nopeasti ja ennakoimattomastikin, psykologille vieraammassa ympäristössä. Psykologille oman rauhallisen olotilan rakentaminen sekä levollisen ja joustavan mielen saavuttaminen on tärkeää, jotta hän voi omalla persoonallaan ja osaamisellaan asettua perheiden rinnalle ja avuksi. Perheiden kotona toteutuvassa työskentelyssä psykologi pääsee hyvin lähelle lapsen ja perheen arkea, jolloin hän saa paljon tietoa ja pystyy muodostamaan melko kokonaisvaltaisen kuvan lapsen ja perheen tilanteesta. Psykologin tarjoama apu voi olla sekä konkreettista että psyykkistä tukea ja hoitoa: rinnalla olemista ja tekemistä, mallintamista ja vahvistamista, tunteita ja ajatuksia tutkivaa ja säätelevää, uudenlaisia näkökulmia etsivää sekä vahvuutta ja mahdollisuuksia näkevää. Keskustelujen ja havaintojen lisäksi psykologi voi hyödyntää tarvittaessa menetelmäosaamistaan, joilla lapsen kasvua ja kehitystä, vointia ja vuorovaikutussuhteita voidaan tutkia ja tarkastella. Lisäksi yhteinen toiminnallinen tekeminen eri ympäristöissä voi olla mieltä ja suhteita hoitavaa.
Psykologilla on terveydenhuollon alan koulutus, mikä pitää sisällään laaja-alaisesti ihmisen kehitystä, toimintaa, ajattelua, tunteita ja mielenterveyttä koskevaa tietoutta. Psykologin koulutuksella on vahva tieteellinen pohja. Psykologilla on ammattitaitoa katsoa asioita erityisesti lapsen maailmasta ja tarpeista käsin - miltä perheen tilanne juuri tästä lapsesta tuntuu ja näyttää, ja mitä hän tarvitsee voidakseen hyvin, nyt ja tulevaisuudessa? Psykologi heijastelee perheessä tekemiään havaintoja omaksumaansa tutkimustietoon, huomioiden myös sen, miten erilaisissa ja yksilöllisissä ympäristöissä lapsen kasvu ja kehitys, turvallisuus sekä riittävä vanhemmuus voi toteutua.
Psykologilla on ymmärrystä ja kykyä työskennellä perheen vuorovaikutussuhteiden äärellä. Psykologi kohtaa jokaisen perheenjäsenen ainutlaatuisena omana itsenään, havainnoi ja tutkii yhdessä perheen kanssa vuorovaikutussuhteissa tapahtuvia ilmiöitä, sanottaen niitä ja pyrkien vahvistamaan perheenjäsenten mentalisaatiokykyä, ymmärrystä itsestään ja toisistaan. Psykologi auttaa perheenjäseniä löytämään näkyvien tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevia primääritunteita, joiden äärelle pysähdytään yhdessä, kannatellen, tutkien, ymmärtäen ja oivaltaen. Yhdessä pohdimme sitä, mistä kaikesta voisi olla kysymys, miten on ollut ja mikä kaikki näkyy ja tuntuu tässä hetkessä, miten toisin voisi olla, ja mitä perhe tarvitsee voidakseen paremmin ja uskoakseen omaan toimijuuteen ja selviytymiseen. Myös perheessä jo olemassa olevia resursseja ja voimavaroja tehdään yhdessä näkyväksi.
Kotiin päin tehtävän työskentelyn vaikuttavuus pohjautuu hyvän yhteistyösuhteen rakentamiseen, ja keskeisimmiksi taidoiksi psykologin osaamisessa nousevatkin suhteen luomisen ja ylläpitämisen taidot sekä avoin, utelias, joustava ja yhdessä tutkimaan ja kokemaan asettuva mieli. Psykologin tulee reflektoida sitä, miten olla, mitä tehdä ja miten ylläpitää suhdetta sillä tavalla, että perheenjäsenet voivat luottaa työntekijään, itseensä sekä muutoksen mahdollisuuteen. Psykologi on herkillä sen suhteen, mitä perhe milloinkin toivoo ja tarvitsee. Turvan kokemus voi tulla siitä, että psykologi on maadoittavana ja rauhallisena läsnä ja rinnalla hankalissakin hetkissä, ja joskus turvallista voikin olla se, että psykologi sanottaa, miten nyt tässä hetkessä voisi olla hyvä edetä. Psykologi asettuu juuri siihen hetkeen ja tarpeeseen sekä mahdollisena olevaan, samalla tietoisena kaikesta itsessä heräävästä.
Psykologin tehtävä on osaltaan myös tukea ja lisätä vuoropuhelua perheen ja eri verkostojen välillä. Psykologi kokoaa olemassa olevaa tietoa ja havaintoja, ja tuo esiin myös käytännön havaintojen taustalla olevaa syvempää ymmärrystä ja dynamiikkaa, niin perheelle, yhteistyöverkostoille kuin kirjallisesti yhteenvetoihin tuottaen. Psykologian alalla osaaminen ja tieto kehittyvät koko ajan, joten psykologin tulee pitää yllä omaa ammattitaitoaan työnohjauksen, tutkimustiedon ja kirjallisuuden sekä jatkokoulutusten avulla. Kotiinpäin tehtävässä arviointi- ja kuntoutustyöskentelyssä psykologilla ei ole selkeää omaa osuutta, jonka voisi hoitaa ja ohjata tarvittaessa eteenpäin, vaan psykologi toimii yhdessä perheen ja työryhmän kanssa tässä ja nyt, rinnakkain, riittävän usein ja riittävän pitkään. Niin luodusta työskentelysuhteesta kuin koulutuksestaankin käsin psykologi voi tarjota näkemystään myös siihen, mitkä voisivat olla riittävät ja asianmukaiset tukitoimet perhekuntoutus- ja arviointityöskentelyn jälkeen, ja monesti tukitoimia sekä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken tarvitaan myös rinnakkain.
Tämän työn palkitsevinta antia on se, että psykologina saan olla mukana perheiden kaikenlaisissa arjen hetkissä, myös niissä hetkissä, kun toivo pilkahtelee, ilo pulppuaa, herkistyminen yhdistää ja kun toivottu muutos perheenjäsenten mielessä, suhteissa tai olosuhteissa alkaa liikahdella.
Nina Virtanen
Psykologi (PsM), perhe- ja paripsykoterapeutti, työnohjaaja
Nina Virtanen
Psykologi (PsM), perhe- ja paripsykoterapeutti, työnohjaaja
Nina Virtanen on psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti sekä työnohjaaja, ja hänellä on yli viidentoista vuoden työkokemus lastensuojelun kentältä.