Näkökulma | Emmi Marttila, Mirva Keinänen, Diana Cavonius-Rintahaka | 20.5.2022
Psykologi voi omalla työpanoksellaan ja yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa täydentää lastensuojelussa tehtävää työtä tuoden siihen laaja-alaista ymmärrystä ihmisen kehityksestä, persoonallisuudesta sekä mielen toiminnoista.
Psykologin työ lastensuojelun avohuollon kentällä on haastavaa, rikastuttavaa ja antoisaa yhdessä tutkimista ja pohtimista asiakkaan kanssa. Erilaiset muuttuvat asiakastilanteet vaativat oman työskentelytavan sopeuttamista, joustamista, nöyryyttä ja ennen kaikkea asiakkaan arvostamista ja toimivaa yhteistyösuhdetta, jossa kaikkea työtä ohjaavana ohjenuorana tulee olla lapsen etu ja hyvinvointi.
Olen työskennellyt lastensuojelun avotyössä psykologina nyt noin kuuden vuoden ajan ja sitä edeltävästi perheneuvolassa työskennellessäni tein tiivistä yhteistyötä myös lastensuojelun kanssa. Koen, että lastensuojelusektorilla toimivan psykologin soveltamismahdollisuudet ovat laajat ja oman työnkuvan muotoutumiseen vaikuttaa suuresti se, millä painotuksilla tai millä työkentällä psykologi työskentelee. Itse avotyössä työskentelevänä psykologina olen tehnyt sekä arviointityöskentelyjä perhe- ja vanhemmuuden arvioinneissa sekä olosuhdeselvityksissä, kuntouttavaa työskentelyä perhekuntoutustyössä ja tehostetussa perhetyössä sekä yksilötyöskentelyä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa.
Lastensuojelusektorilla psykologi pääsee hyödyntämään taitojaan esimerkiksi mielenterveyden, kehityspsykologian sekä vuorovaikutushaasteiden asiantuntijana. Psykologisella teoria- ja tutkimuspohjalla voi luoda enemmän ymmärrystä perheiden tilanteeseen ja tuoda luotettavuutta esimerkiksi arviointityöskentelyihin perustamalla oma näkemys tutkimustietoon. Psykologi voi omalla työpanoksellaan ja yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa täydentää lastensuojelussa tehtävää työtä tuoden siihen laaja-alaista ymmärrystä ihmisen kehityksestä, persoonallisuudesta sekä mielen toiminnoista. Lastensuojelusektorilla psykologit voivat tuoda erityistä ammatillista näkemystä mielenterveyden haasteiden ymmärtämiseen ja hoitoon sekä niiden vaikutuksesta perhetilanteisiin ja lapsen kehitykseen.
Kuva: Eero Pyykkö 2022
Pidän tärkeänä, että jokaisen asiakkuuden alussa tavoitteet keskustellaan yhteisesti asiakkaan tai perheen kanssa. Usein tavoitteet liittyvät mielenterveyden haasteiden helpottumiseen, perhevuorovaikutuksen paranemiseen tai vanhemmuuden osa-alueeseen, esimerkiksi rajojen ylläpitämiseen tai mentalisaation vahvistamiseen. Arviointityöskentelyssä puolestaan voi tavoitteena olla esimerkiksi kokonaisvaltaisen kuvan saaminen perheen tilanteeseen vaikuttavista ajankohtaisista tekijöistä. Työskentelyssä tavoitteiden saavuttamisen lähtökohdaksi pidän toimivaa yhteistyösuhdetta, jolloin aidon kunnioittamisen ja luottamuksen avulla voidaan saavuttaa taso, jossa kipeitäkin asioita on mahdollista tarkastella ja niiden parissa työskennellä. Koen myös tärkeänä asioiden tarkastelun laajemmasta näkökulmasta, jolloin on usein mahdollista löytää selittäviä tekijöitä perheen tilanteelle – laajempi ymmärrys lisää myös perheenjäsenten myötätuntoa itseään kohtaan ja auttaa asioiden käsittelyssä.
Oman työn haastekohdat kiteytyvät monihaasteisuuden ympärille - lähes aina työskentelemme tilanteessa, jossa perheen tilanne on kriisiytynyt tai perheessä vaikuttaa yhtäaikaisesti useita, vaikuttavuudeltaan erilaisia, haasteita. Ajoittain joudumme myös tilanteisiin, joissa lapsen edun toteutuminen ei vastaa aina kaikkien osapuolten toiveisiin. Näissä tilanteissa olen kokenut tärkeäksi oman ammatillisen mielipiteen selkeän jäsentämisen sekä aktiivisen vuoropuhelun perheen muiden työntekijöiden sekä perheenjäsenten kanssa yhdistettynä toimivaan työnohjaukseen. Haastavalla ja herkällä kentällä työskenneltäessä on myös tiedostettava sijaistraumatisoitumisen riskit ja pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan. Haastavuudesta huolimatta työssä palkitsevat ne hetket, joissa nuori toteaa uskaltavansa nyt puhua ja luottaa, pieni lapsi leikkii ensimmäistä kertaa kuukausiin, vanhempi tuo esiin sen, miten kuulluksi tuleminen parantaa, tai perhe on löytänyt yhdessä olemisen tavan. Ne hetket ovat tämän työn ydintä ja auttavat jatkamaan silloin, kun epävarmuus oman työn vaikuttavuudesta haastaa mieltä.
Emmi Marttila
Psykologi (PsM)
Emmi Marttila
Psykologi (PsM)
Emmi Marttila on psykologi (PsM) sekä psykoterapeuttikoulutettava (Lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapia).
Mirva Keinänen
Sosionomi (AMK), NEPSY-valmentaja
Mirva Keinänen
Sosionomi (AMK), NEPSY-valmentaja
Olen koulutukseltani lähihoitaja, sosionomi (AMK) ja neuropsykiatrinen valmentaja. MinD-ohjaajaksi valmistun syyskuussa -22.
Olen ollut sivutoiminen yrittäjä 5 vuotta, päätyönäni olen ammatillisen perhekodin vanhempi. Oma yritykseni, Tmi Iloluotain, tuottaa kotiin vietäviä sosiaalihuoltolainmukaisia palveluja sekä neuropsykiatrista valmennusta. Toimin myös osana Profiamin moniammatillista tiimiä. Toteutan myös tilauksesta terveysmetsäkävelyitä. Lisäksi koulutan aiheista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt lastensuojelussa sekä neuropsykiatrisista erityispiirteistä ja niiden merkityksestä. Uusimpana olen aloittamassa ryhmämuotoista työtä, hevosavusteista Mind-vertaisryhmän ohjausta. MinD-opintojeni pätevöitymisosiossa minulla on nyt elokuussa alkamassa neuropsykiatrisesti erityisten lasten vanhempien ryhmä.
Uskon vahvasti, että perhetyössä ja neuropsykiatrisessa valmennuksessa tärkeintä on kasvattaa yhteistä ymmärrystä.
Diana Cavonius-Rintahaka
Terveystieteiden tohtori
Diana Cavonius-Rintahaka
Terveystieteiden tohtori
Toimin HUSin lastenpsykiatriassa osa-aikaisena kouluttajana. Koulutan perheohjausmallia, jonka olen kehittänyt ja jota myös tutkinut. Ohjausmalli on Dialoginen perheohjaus, joka on kehitetty perheille, joissa lapsella on jokin neuropsykiatrinen häiriö. Työnohjaan myös HUS työssäni henkilökuntaa.
Lisäksi olen postdoc-tutkija. Jatkan tutkimustyötäni siitä, mihin väitöskirjatutkimus jäi – eli tutkin mitä vaikutuksia lapsen oireiluun on, kun perhe saa Dialogisen perheohjauksen (6 tapaamista). Tutkin onko perheohjausmallilla vaikutuksia lapsen oireiluun, kun vanhemmat ovat saaneet ohjausta ja koko perhe tukea kuuden tapaamisen verran. Väitöskirjassani olen tutkinut Dialogisen perheohjauksen vaikutuksia perheeseen kokonaisuutena vanhempien arvioimana.
Pidän myös yksityisvastaanottoa perhe- ja paripsykoterapeuttina Espoossa ja Turussa.