Talous on kaikkien asia – näkökulmia Pirkanmaan köyhyyttä koskevasta sosiaalisesta raportista

Pirkanmaan hyvinvointialue yhdessä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tarttui köyhyyden teemoihin laatimalla monialaisen sosiaalisen raportin köyhyydestä.

Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kiristyminen on asia, jota ei voi ohittaa. Taloudellinen hätä vaikuttaa tutkimusten näkökulmasta kokonaisvaltaisesti yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin. Käytännössä esimerkiksi köyhyyttä ei kuitenkaan aina tunnisteta sosiaalityössäkään, vaan sen ajatellaan olevan vallitseva asioiden tila, johon ei voida vaikuttaa (Krumer-Nemo ym. 2013, 225–228), vaikka köyhyydellä on tutkimuksissa tunnistettu olevan kauaskantoisia ja vakavia vaikutuksia. 

Vanhemman talousongelmilla on vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä nyt että tulevaisuudessa (Hiilamo ym. 2021): Lapsiperheiden toimeentulovaikeudet altistavat väkivallalle, asunnottomuudelle aikuisuudessa, mielenterveyden oireille ja häiriöille, heikommalle terveydelle sekä lastensuojelutarpeelle sekä ylisukupolvisille vaikutuksille (ks. Vinberg 2023). Siten siis lapsen köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen edellyttää heidän vanhempiensa nostamista pois köyhyydestä (STM 2022).

Professori Timo Toikon johtaman Toimeentulotuki lastensuojelun ennaltaehkäisevänä välineenä -tutkimushankkeen (2021–2023) keskeisten tutkimustulosten mukaan täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki toimivat sekä raskaita palveluita ennaltaehkäisevänä että lastensuojelun korjaavana interventiona. Hankkeen politiikkasuosituksen mukaan hyvinvointialueiden tulisikin panostaa lapsiperheiden harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen.

Vaikka taloudellinen ahdinko ja köyhyys ovat perinteisesti olleet sosiaalihuollon työskentelyssä keskiössä ja aina läsnä, viimeisten vuosikymmenten ammatilliset suuntaukset lastensuojelutyössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä ovat vieneet työskentelyä toisaalle. Lapsen olosuhteiden tai perheen tuen tarpeiden arvioinnissa perheen talousongelmat ja köyhyydestä johtuva aineellinen puute ja toimintamahdollisuuksien vähäisyys saattavat jäädä vähälle huomiolle. Rakenteiden näkökulma kuuluu kuitenkin aina sosiaalityöhön. Yksilöiden tai perheen kokonaistilanteen kannalta talousnäkökulma voi olla aivan keskeinen ja asiakkaiden tarvitsema sosiaalityön tuki hyvin konkreettista taloudellista tukea, ohjausta ja neuvontaa.

Sosiaalisen raportoinnin prosessi loi yhteistä tiedonmuodostusta köyhyydestä

Pirkanmaan hyvinvointialue yhdessä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tarttui köyhyyden teemoihin laatimalla monialaisen sosiaalisen raportin köyhyydestä. Raportissa pyrkimyksenä oli luoda mahdollisimman moniulotteinen ja ajankohtainen näköala köyhyyteen ilmiönä.  Pirkanmaalla sosiaalisten raporttien keskiössä on tieto asiakkaiden ja asiakastyötä tekevien havainnoista, jota on yhteiskuntatieteellisesti analysoitu. Pirkanmaan sosiaalisessa raportoinnissa lähtökohdaksi on otettu tiedon kasvaminen yhteisen ajattelun kautta. Näin myös köyhyyttä koskeva sosiaalinen raportointi muodostui jaetuksi prosessiksi, joka osaltaan tuki yhteisen ymmärryksen rakentumista.

Sosiaalisen raportoinnin prosessiin osallistuivat kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelulinjat. Aineistoa kerättiin ja raporttia syvennettiin Pirkanmaan rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä, hyvinvointialueen linjakohtaisissa rakenteellisen sosiaalityön tiimeissä ja kokemustoimijoiden kanssa sekä vaikuttamistoimielimissä. Aineisto oli monilähteinen: se koostui asiakastyössä tehdyistä havainnoista ja sosiaalityön työryhmissä tehdystä tiedonmuodostuksesta, kokemustoimijoiden jäsennyksistä, vaikuttamistoimielinten kannanotoista ja tutkimuskirjallisuudesta. Raportointiprosessi kesti syksystä 2023 alkaen kevääseen 2024. 

Sosiaalisen raportin keskeinen havainto on, että taloudelliset toimintamahdollisuudet ovat yhteydessä eriarvoisuuteen ja syrjäytymiseen, ja marginalisaatio puolestaan vaikuttaa sosiaaliseen turvallisuuteen, terveyteen ja toimijuuteen (kuva 1).

Nämä köyhyyden ilmenemismuodot muodostavat systeemin, jossa yhteen tekijään vaikuttamalla voidaan saada aikaan suurempia yksilö- ja rakennetason muutoksia. Raportissa tarkastelimme köyhyyttä myös eri ikäryhmissä ja erilaisissa olosuhteissa sekä palvelutarpeissa. 

Köyhyyden näkökulma läpileikkaa kaikkea sosiaalityötä

Keskeinen teesi lasten suojelun osalta on, että talous pitäisi huomioida kaikessa työskentelyssä perheen hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Talouden puheeksi ottamisen sensitiivisyys ja kunnioittava kohtaaminen on erityisen merkityksellistä, sillä koettuihin toimeentulovaikeuksiin ja köyhyyteen voi liittyä syvääkin häpeää, eikä auttamisjärjestelmämme pitäisi vahvistaa häpeäkokemuksia, vaan pikemmin pyrkiä toimimaan aktiivisesti niitä torjuvasti. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, miten autamme perheitä, joiden taloudellisessa tilanteessa ei ole näkyvissä myönteistä muutosta. 

Havaitsimme, että aito yhteistyö kokemustoimijoiden kanssa myös talousasioissa voi tukea ammattilaisten kohtaamistaitojen kehittymisessä taloudellisen huono-osaisuuden ja köyhyyden osalta ja auttaa ilmiöiden moniulotteisuuden tunnustamisessa. Sosiaalityön asiakkaiden kannalta ajateltuna ei riitä, että köyhyyttä ymmärretään ilmiönä, vaan on tärkeää vähentää köyhyyttä eri keinoin. 

Esitimme raportin yhteydessä toimintasuosituksia, joista kaksi keskeistä olivat 1) täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ottaminen laajasti käyttöön sosiaalityön välineenä ja 2) köyhyysvaikutusten arviointi. 

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ottaminen käyttöön laajasti sosiaalityön työvälineenä voisi toteutua niin, että toimeentulotuki olisi käytössä hyvinvointialueen kaikilla sosiaalityön eri sektoreilla eikä sitä eristettäisi vain työikäisten palvelujen työkaluksi. Köyhyyttä ja koettuja toimeentulovaikeuksia ilmenee kaikilla sosiaalityön asiakkailla, joten sitä ei voi typistää vain työikäisten palveluihin kiinnittyväksi tuen tarpeeksi. Sosiaalityön palvelujen erikoistuminen on osaltaan johtanut siihen, että taloussosiaalityö on mielletty osaksi aikuissosiaalityötä, vaikka taloudelliset näkökulmat vaikuttavat kaikkien ikäryhmien kanssa tehtävään sosiaalityöhön.

Tosiasiallinen mahdollisuus päättää täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta ehkäisee tutkitusti raskaiden palveluiden tarvetta, edistää sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden toteutumista sekä vähentää pidemmällä tähtäimellä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Tähän kannustamme myös kansallisesti. 

Käytännössä köyhyysvaikutusten arviointi tarkoittaisi puolestaan köyhyyteen vaikuttavien päätösten ennakointia ja seurantaa sekä näiden vaikutusten ottamista paremmin huomioon muun päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin yhteydessä. Köyhyysvaikutusten arvioinnin avulla olisi mahdollista selvittää, millaisia hyötyjä tai haittoja erilaisilla hyvinvointialueen päätöksillä saadaan aikaan köyhyyden näkökulmasta sekä miten nämä vaikuttavat muihin ihmisvaikutusten arvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin. Köyhyysvaikutusten arvioinnissa tärkeää on katsoaksemme myös lapsivaikutusten tarkastelu.

Tutkimuksista tiedetään, että erityisesti lapsiperheiden koetut toimeentulovaikeudet altistavat lapset myöhemmin elämässä esimerkiksi sairaudelle, työttömyydelle, mielenterveyden oireille, syrjään jäämiselle ja asunnottomuudelle. Lisäksi lapsiperheiden toimeentulotukivaikeudet voivat olla suoraan tekijä, jotka vaarantavat lapsen oikeuksien toteutumisen, kuten lapsen oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta, oikeuden riittävään elintasoon tai oikeuden lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Köyhyys on tunnistettu tutkimuskirjallisuudessa myös lastensuojeluilmoituksia ja kiireellisiä sijoituksia selittäväksi tekijäksi (esim. Hietamäki ym. 2023).

Köyhyys on nähtävä samanaikaisesti sekä yksilön ja perheen olosuhteena että rakenteisiin kiinnittyvänä asiana

Köyhyys sekä vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaaksi ja potilaaksi tulemisen syihin että tuen ja hoidon tarpeisiin ja asukkaiden tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja, kuten ottaa tarvittavia palveluita vastaan. Onkin vaikea keksiä hyvinvointialueiden palveluista toimintaa, joihin asiakkaiden ja potilaiden taloudelliset toimintamahdollisuudet eivät vaikuttaisi. Jotta kokonaisuuden ymmärtäminen on mahdollista, tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistoimintaa hyvinvointialueen toimijoiden, asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien, välillä.

Sosiaaliseen raporttiin köyhyydestä Pirkanmaalla vuonna 2024 voit tutustua osoitteessa https://www.pirha.fi/documents/d/guest/koyhyys-pirkanmaalla-2024-sosiaalinen-raportti. 

Kirjallisuus:

Hietamäki, Juulia; Seppälä, Piia; Häkkilä, Laura, & Toikko, Timo (2023) The Quality of Child Protection Buffers the Need for Emergency Child Removals—An Analysis of the Finnish Child Protection System. Journal of Social Service Research, 49(5), 582–594. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01488376.2023.2247015.

Hiilamo, Aapo; Hiilamo, Heikki; Ristikari, Tiina & Virtanen, Petri (2021) Impact of the Great Recession on mental health, substance use and violence in families with children: A systematic review of the evidence. Children and Youth Services Review, 121. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2020.105772.

Krumer-Nevo, Michal; Monnickendam, Menachem & Weiss-Gal, Idit (2013) Poverty-aware Social Work Practice: A Conseptual Framework for Social Work Education. Journal of Social Work Education, 45(2), 225–227.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2022). Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9999-2

Toimeentulotuki lastensuojelun ennaltaehkäisevänä välineenä -hanke (2023) Policy Brief – tutkittua tietoa toimeentulotuen yhteydestä lastensuojelun tarpeeseen. Täydentävä toimeentulotuki ehkäisee lastensuojelun tarvetta. Haettu 31.5.2024 osoitteesta https://www.uef.fi/fi/artikkeli/politiikkasuositus-taydentava-toimeentulotuki-ehkaisee-lastensuojelun-kysyntaa 

Vinberg. Johanna (2023) Lasten näkökulmia köyhyyteen: Huomioiko uusi hallitus lapsiperheköyhyyden? Suomen sosiaalifoorumi 2.9.2024. Haettu 22.5.2024 osoitteesta https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2023/09/Sosiaalifoorumi-2.9.2023-Lapsiperhekoyhyys-Johanna-Vinberg-Pelastakaa-Lapset-ry.pdf