Vieraskynä | Hanna Savolainen, Sanna-Mari Pöyry | 12.12.2024
Kymenlaakso kuuluu Suomen huono-osaisimpiin alueisiin. Lasten sijoitusten määrä suhteessa vastaavaan väestömäärään (1,7 %) oli maan korkein vuonna 2022.
Kymenlaaksossa uudistetaan lastensuojelua vahvistamalla vanhemmuuden tukea ja läheisverkostoyhteistyötä Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamassa projektissa Sointu – yhteiskehittämällä perheet osallisiksi lastensuojelun siirtymiin. Sointu on osa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankekokonaisuutta ja sitä koordinoidaan Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa.
Sointu-hankkeessa yhteiskehitetään käytäntölähtöisesti uusia toimintatapoja vanhempien ja läheisten mukaan ottamiseksi palveluiden siirtymäkohtiin. Tällä tavoitellaan nuorten sijaishuollon tarpeen vähenemistä ja palveluiden laadun parantumista. Tarvetta tälle on: Kymenlaakso kuuluu Suomen huono-osaisimpiin alueisiin. Lasten sijoitusten määrä suhteessa vastaavaan väestömäärään (1,7 %) oli maan korkein vuonna 2022. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 11,1 % suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Tämä on neljänneksi suurin lastensuojeluilmoitusten suhdeluku Suomessa 2022, kun taas uusia lastensuojelun avohuollon asiakkaita Kymenlaaksossa oli vähiten (0,4 %). Luvut kertovat sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteista alueella että palvelujärjestelmän toiminnasta, vaikutuksista ja systeemisestä kyvykkyydestä.
Sointu-hankkeessa syntyy sosiaalisia innovaatioita perheiden vuorovaikutussuhteiden ja toimintavalmiuksien vahvistamiseksi lastensuojelun siirtymäkohdissa. Siirtymillä tarkoitetaan siirtymiä lapsiperheiden sosiaalityöstä lastensuojeluun, huostaanottoa, sijaishuollon muutosta, huostaanoton lakkauttamista ja siirtymistä jälkihuoltoon. Sointu-hankkeessa palvelumuotoillaan hyvinvointialuetasoinen käytäntötietoon perustuvaa vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön malli vuosien 2024–26 aikana. Tuotokset jäävät pysyvästi Kymenlaakson hyvinvointialueen perhesosiaalityön, lastensuojelun ja yhteistyöverkoston käyttöön. Sen varmistamiseksi tuotetaan mallin käyttöönottoa ja juurtumista tukeva työyhteisölähtöinen perehdytysmalli.
Kumppanuus vanhempien ja läheisverkoston kanssa nuorta tukevassa palveluprosessissa on nuoren edun mukaista. Sosiaalityön ja sosiaalialan palveluilla ei yksin kyetä suojelemaan nuoria ja tukemaan heidän kasvuaan ja kehitystään. Tarvitaan myös perhesuhteisiin vaikuttavaa vanhemmuuden tukea ja kokemusvanhempien ja nuorten mukaan ottamista sekä läheisverkoston aktivointia osaksi nuoren tukiverkostoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää nuorten sijaishuollon tarvetta tukemalla vanhempia ja muuta läheisverkostoa keskeisemmäksi osaksi nuoren elämää. Myös palveluiden laatu paranee käyttäjälähtöisen ja monialaisen kehitystyön tulosten myötä.
Mallin käyttöönoton myötä vanhempien, läheisten ja nuorten osallisuus lastensuojeluprosesseissa ja sen siirtymävaiheissa lisääntyy. Ideana on siirtyä yksilökeskeisestä perhekeskeiseen työskentelyyn. Mallissa kuvataan keskeiset lastensuojelun työtä ohjaavat periaatteet ja työtavat vanhempien sekä läheisverkoston osallisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi kehitetään läheisverkostotyötä ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Näin vahvistetaan perheen vuorovaikutussuhteita ja toimintavalmiuksia lastensuojelun siirtymissä.
Lisätietoja
Lisätietoja Sointu-hankkeesta antaa projektipäällikkö Hanna Savolainen (hanna.savolainen@xamk.fi, 0503462743).
Hanna Savolainen
Projektipäällikkö (Sointu-hanke), YTM, sosionomi (AMK)
Hanna Savolainen
Projektipäällikkö (Sointu-hanke), YTM, sosionomi (AMK)
Ihmisten kohtaamisista positiivista energiaa saava sosiaalityöntekijä, lastensuojelun edunvalvoja sekä sosiaalityön kehittäjä.
Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija (Sointu-hanke), YTM, yhteisöpedagogi, muotoilija (YAMK)
Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija (Sointu-hanke), YTM, yhteisöpedagogi, muotoilija (YAMK)
Oppimista rakastava, herkästi innostuva ja ihmisläheinen palvelumuotoilija sekä nuorisoalan asiantuntija Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta. Hanketyöskentelyn kokemusta on kertynyt koulu- ja oppilaitosnuorisotyön, lastensuojelun sekä maahanmuuttaneiden osallisuuden vahvistamisen parista.