Vanhempia osallistamalla vaikuttavampaa lastensuojelua

Vieraskynä | Sanna-Mari Pöyry | 24.2.2025

Jaa artikkeli

Kymeenlaaksossa Sointu – yhteiskehittämällä perheet osallisiksi lastensuojelun siirtymiin -hankkeessa vahvistetaan vanhempien ja nuoren läheisten osallisuutta lastensuojelun siirtymissä. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijavanhempien, perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa. 

 

Kymenlaaksossa vahvistetaan vanhempien ja nuoren läheisten osallisuutta lastensuojelun siirtymissä palvelumuotoilun keinoin. Lastensuojelun siirtymillä tarkoitetaan tässä yhteydessä siirtymistä lapsiperheiden sosiaalityöstä lastensuojeluun, lastensuojelusta sijaishuoltoon, sijaishuollon aikaisia muutoksia ja siirtymää jälkihuoltoon. Kehittämistyötä tehdään Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamassa projektissa Sointu – yhteiskehittämällä perheet osallisiksi lastensuojelun siirtymiin. Sointua koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.

 

 

Käyttäjälähtöisellä ja osallistavalla otteella vaikuttavampaa lastensuojelua

 

Käyttäjälähtöisellä ja monialaisella työskentelyllä voidaan yhteensovittaa eri näkökulmia ja realiteetteja. Näin saavutetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta olennaisiin kehittämiskohteisiin. Vanhempien ja läheisverkoston kutsuminen kumppaneiksi nuorta tukevaan palveluprosessiin on nuoren edun mukaista. 

Vanhempia osallistavaa lastensuojelua palvelumuotoillaan tuplatimanttimallin mukaan (soveltaen British Design Council 2024).

 

Palvelumuotoilemalla asiakaslähtöisiä toimintatapoja lastensuojeluun

Vanhempien ja läheisverkoston osallisuuden vahvistamiseksi käynnistetään palvelumuotoiluprosessi. Palvelumuotoilu on ihmiskeskeistä ongelmanratkaisua, joka alkaa empaattisesta lastensuojelun asiakasvanhempien ja -nuorten arjen ja kokemusten tutkimisesta (kuva yllä). Palvelumuotoilua jäsennetään British Design Councilin tuplatimanttimallin avulla. Tuplatimanttimallissa ensimmäinen timantti kuvaa oikean ongelman löytämistä, mikä edellyttää asiakasymmärryksen syventämistä. Toinen timantti kuvaa ongelman ratkaisua oikein. Kehittäminen jaetaan neljään vaiheeseen, jossa divergentti eli laajentava ja konvergentti eli supistava ajattelu vuorottelevat.

Vaiheet ovat:

1. asiakkaan tilanteen tutkiminen ja ymmärtäminen empatiaa hyödyntäen,
2. asiakkaalle olennaisimpien kehittämiskohteiden määrittäminen,
3. ratkaisuideoiden kehittäminen ja
4. valittujen ratkaisujen tuotteistaminen.

Tutkimisvaihe

Sointu-hankkeessa asiakasymmärryksen syventämistä tutkimisvaiheessa toteutettiin alkukartoituksella syksyllä 2024. Alkukartoituksella selvitettiin, miten vanhemmuuden tuki toteutuu Kymenlaakson hyvinvointialueella. Kartoitusta varten kerättiin tietoa perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiltä, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta verkkokyselyillä ja teemahaastatteluilla. Nykytilan kartoitusta jatkettiin aamupalakiertueilla, joihin kutsuttiin sosiaalityön tiimejä kaikista lastensuojeluprosessin vaiheista.  

Alkukartoitukseen kytkettiin yhteiskehittämistilaisuus, jossa alueen toimijat perehtyivät kartoituksen tuloksiin. Tilaisuuteen osallistuneet sidosryhmät tunnistivat kehittämiskohteita ja pääsivät kuvaamaan hyvin toimivia käytänteitä Miro-työskentelyssä. Tutkimisvaiheen tuloksia hyödynnetään palvelumuotoilun seuraavissa vaiheissa.

Määrittämisvaihe

Alkukartoituksen jälkeen edettiin tunnistamaan asiakkaiden näkökulmasta olennaisimpia kehittämiskohteita. Valittiin kehittämishaasteet, joihin luodaan ratkaisuvaihtoehtoja ensimmäiseksi. Tämä mahdollistui, kun edellisessä vaiheessa tuotettu tieto kiteytettiin kehittämisessä hyödynnettävään muotoon.  

Kehittämisvaihe

Sointu-projektin palvelumuotoilussa toisessa timantissa kuvattu kehittäminen käynnistyi alkuvuodesta 2025 kaikkien Kymenlaakson hyvinvointialueen lastensuojelun toimijoiden yhteisellä starttitilaisuudella. Tilaisuudessa oli mukana kokemusvanhempi ja -nuori asiakasääntä edustamassa. Tapahtumassa muodostettiin neljä siirtymäkohtaista kehittäjäryhmää. Jokainen ryhmä ideoi vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön ratkaisuja siihen siirtymään, jonka kehittämiseen ryhmä on perustettu ja joka on lähinnä omaa työtä. Seuraavaksi ryhmät kokoontuivat luomaan yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on olennaista kyseisessä siirtymässä ja mikä olisi pieni arkinen uusi toimintatapa, jota voisi testata ja viedä käytäntöön omassa työssä. Ratkaisut kuvataan niin tarkasti, että niitä voidaan testata loppukevään aikana Xamkin simulaatiotiloissa Kotkassa ja syksyn aikana lastensuojelun aidoissa työskentely-ympäristöissä. Kehitetyistä konsepteista jalostetaan valmiimpia iteratiivisessa prosessissa, jossa kokeilut ja kokeilujen reflektointi sekä siitä seuraava oppiminen vuorottelevat.  Lue lisää:Sointu kehittäminen käynnistyi yhteisella tyopajalla

Tuotteistaminen

Riittävän iteroinnin jälkeen uudet konseptit eli vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintatavat tuotteistetaan eli kuvataan niin tarkasti, että niitä on mahdollista skaalata muille hyvinvointialueille. Sointu-hankkeen tuotoksia päästään tuotteistamaan vuoden 2025 ja kevään 2026 aikana. Syntyy koko lastensuojeluprosessin kattava vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön toimintamalli Kymenlaakson hyvinvointialueen käyttöön, mistä laaditaan myös työyhteisölähtöinen perehdyttämismalli.

Koulutettuja kokemusasiantuntijoita yhdenvertaisina toimijoina hanketiimissä 

Palvelumuotoiluun kuuluu keskeisesti asiakaslähtöisyys. Myös Sointu-projektissa halutaan osallistaa asiakasvanhemmat ja -nuoret työskentelemään yhdenvertaisina kehittäjäkumppaneina heti projektin alusta. Sointuun palkattiin kokemusasiantuntijoiksi koulutettuja asiakasvanhempia osaksi hanketiimiä heti projektin käynnistyttyä. Toimintaan rekrytoitiin mukaan nuori aikuinen, jolla on lastensuojelusta omakohtaista kokemusta ja joka opiskelee sosiaalialaa. Asiakasäänen vahvistamiseksi kehittämisen tukena perustettiin kaksi asiakasraatia: yksi nuorille ja yksi vanhemmille. Lue lisää: Kokemusraadit vahvistamassa Kymenlaakson lastensuojelun palveluja

Keskeisiä toimijoita Sointu-kehittämisessä ovat Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät sekä sosiaalialan ohjaajat, joiden työtä kehitettävät käytännöt koskevat. Kehittämisideoita ammennetaan kokemus- ja käytäntötiedon lisäksi tutkimuksesta ja säännöllisesti järjestettävistä seminaareista, joihin kutsutaan alan johtavia asiantuntijoita puhumaan tarpeellisiksi havaituista teemoista.

 

Lisätietoja

Lisätietoja Sointu-hankkeesta antaa projektipäällikkö Hanna Savolainen (hanna.savolainen@xamk.fi, 050 346 2743) ja siinä tehtävästä palvelumuotoilusta Sanna-Mari Pöyry (sanna-mari.poyry@xamk.fi, 040 192 7974).

Sointu-hankkeen kotisivut: Yhteiskehittämällä perheet osalliseksi lastensuojelun siirtymiin - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lähteet 

British Design Council 2024. The Double Diamond. A universally accepted depiction of the design process. Saatavissa https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/the-double-diamond/ [viitattu 30.10.2024].

Sanna-Mari Pöyry

TKI-asiantuntija (Sointu-hanke), YTM, yhteisöpedagogi, muotoilija (YAMK)