Kirjoittajat

Olen Aapo Pääkkö VET perhe- ja pariterapeutti, kouluttaja, työnohjaaja ja monitoimimies. Työskentelen Dialogicin kouluttajatiimissä perhe- ja paripsykotererapian kouluttajana ja työnohjaajien sekä perhetyöntekijöiden kouluttajana. Olen kouluttanut perheterapeutteja viidentoista vuoden ajan ja työnohjaajiakin parissakymmenessä koulutuksessa. Lisäksi toimin työnohjaajana mm. lastensuojelussa ja psykiatriassa. Ihmisten kuulluksitulemisen ja dialogisen kohtaamisen edistäminen on minulle tärkeää. Huumori on minulle merkityksellinen asia ja se mahdollistaa hankalista asioista puhumista. Olen mielenlaadultani keskivaikeasti fingerporporilainen.

Olen kirkkonummelainen kolmannen kauden kansanedustaja, yrittäjä, arkkitehti ja viiden lapsen isä. Toimin RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Olen lastenpsykiatrian erikoislääkäri, toimin lastenpsykiatrian vastaavana lääkärinä Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Lisäksi luennoin mm. nepsyaiheista ja muusta lastenpsykiatriasta, ja olen ADHD Käypä hoito-suositustyöryhmän puheenjohtaja. Kuulun myös Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen koulutustoimikuntaan, järjestämme koulutuksia kaksi kertaa vuodessa, ks www.lpsy.org. Marraskuussa 23 aiheena ovat Yhteiset lapset. Lisäksi toimin työnohjaajana ja Kelan osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä.

Anna Pekkarinen työskentelee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksessa kehittämispäällikkönä. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Lisäksi hänellä on työn alla väitöstutkimus tiedonmuodostuksen etiikasta sosiaalityössä. Hänen työtehtävänsä painottuvat tutkimusperustaiseen kehittämiseen, käytäntötutkimukseen, kehittämisen, käytännön ja tutkimuksen vuoropuhelun edistämiseen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. 

Olen sosiaalityöntekijä, YTM ja pari- ja perhepsykoterapeutti. Suoritan parhaillaan myös kognitiivisen lyhytterapian erityispätevyyttä. Väitöskirjani, Asiakasarvon tuottaminen lasten sijaishuollon hankinta- ja valintakäytännöissä, tarkastetaan 5/2023 Itä-Suomen yliopistossa. Minulla on Lastensuojelun systeemisen tiimimallin kouluttajapätevyys ja olen aikaisemmin toiminut Lapset puheeksi -kouluttajana. Olen suorittanut myös Terapeuttinen dialogi -koulutuksen ja sen tiimoilta on vahvistunut mentalisaatiotaitojen merkitys vanhempien vuorovaikutustaitojen vahvistajana. Omaan varsin pitkän työkokemuksen lapsi- ja perhepalveluista terapeuttina, lastensuojelun tutkijana ja asiantuntijana. Kokemusta on myös lastensuojelun ja lapsiperhepalvelujen kehittämistyöstä valtakunnan tasolla. Olen töissä julkisella puolella mutta tarjoan koulutus- ja terapiapalveluja myös yksityisesti.

Anne Ruusunen on laillistettu sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). Hänellä on kahdenkymmenen vuoden työkokemus eri ikäisten haavoittuvaisessa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä sekä palveluprosessien ja osaamisen kehittämisestä. Anne Ruusunen työskentelee sosiaalityön asiantuntijana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Olen yhteiskuntatieteiden tohtori, erikoistutkija ja sosiaalityön yliopisto-opettaja Turun yliopistossa. Tutkimus- ja opetustyön rinnalla työskentelen osa-aikaisena perhehoidon sosiaalityöntekijänä. Tutkijana, opettajana ja sosiaalityöntekijänä minua kiinnostavat lasten ja perheiden hyvinvointi, heidän yhteiskunnallinen asema sekä sote-palvelujärjestelmän ja ammattilaisten toiminta lastensuojelun toteuttamisessa. Olen tutkinut lapsen tilanteen arviointia, sisältöjä ja tekemisen tapoja väitöskirjassa ja jatkanut arvioinnin tutkimusta Lastensuojelu lapsen etuna ETU-tutkimushankkeessa. 

Anniina työskentelee erikoistutkijana Turun yliopistossa. Hän on tutkinut lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian avun tarpeessa olevia nuoria ja heidän perheitään, moniammatillista yhteistyötä, perheväkivaltaa ja taloussosiaalityötä. Lisäksi hän on mukana osaamis- ja tukikeskusten valmistelutyössä ja tehnyt asiakastyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Työskentelen Lastensuojelun Keskusliitossa erityisasiantuntijana lastensuojelun ja lasten kaltoinkohtelun ehkäisyn teemojen parissa. Olen työskennellyt pitkään lastensuojelussa niin asiakas-, kehittämis-, kuin lähijohtajan työssä sekä kuntasektorilla että osaamiskeskuksessa ennen Lastensuojelun Keskusliittoa. Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa on ollut yksi tärkeimmistä kehittämisteemoista ja tätä pohdimme viimeksi osana Etelä-Suomen alueen Tulevaisuuden lastensuojelu -hanketta. 

Työskentelen Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -yksikössä lehtorina. Työtehtäviini sisältyy opetusta ja projektitehtäviä sosiaali- ja kasvatusalalla sekä sosiaali- ja terveysalan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Koulutukseltani olen valtiotieteiden lisensiaatti ja olen laillistettu sosiaalityöntekijä sekä opettaja. Lastensuojeluun liittyviä työtehtäviä minulla on ollut jo viidellä vuosikymmenellä: lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, johtavana sosiaalityöntekijänä ja valvontaviranomaisena.

Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä (VTM) ja perhe- ja paripsykoterapeutti. Työskentelen palvelupäällikkönä Profiam Oy:ssa, jossa tuotetaan kotiinvietäviä moniammatillisia palveluita lastensuojeluun ja lapsiperhesosiaalityöhön. Lisäksi kuulun Parempaa lastensuojelua -verkkomedian toimituskuntaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteenani ovat perhesuhteiden vahvistaminen ja laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelun kehittäminen lapsille, nuorille, perheille ja ammattilaisille.

Eläkkeellä oleva Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja. Koulutus YTM ja Master of Social Service (USA). VTT h.c. Helsingin yliopisto.

Olen valmistunut sosionomiksi vuonna 2010 ja siitä asti työskennellyt lasten suojelun eri tehtävissä niin kuntasektorilla kuin yksityisellä puolellakin. Syksyllä 2022 valmistuin Turun Yliopistolta sosiaalityöntekijäksi (VTM) ja aloitin työt Profiamilla. Ennen Profiamille siirtymistä työskentelin viitisen vuotta sosiaalityöntekijän sijaisuuksissa kaupungilla, viimeiset vuodet lastensuojelun jälkihuollossa ja sijaishuollossa.

Toimin HUSin lastenpsykiatriassa osa-aikaisena kouluttajana. Koulutan perheohjausmallia, jonka olen kehittänyt ja jota myös tutkinut. Ohjausmalli on Dialoginen perheohjaus, joka on kehitetty perheille, joissa lapsella on jokin neuropsykiatrinen häiriö. Työnohjaan myös HUS työssäni henkilökuntaa.  

Lisäksi olen postdoc-tutkija. Jatkan tutkimustyötäni siitä, mihin väitöskirjatutkimus jäi – eli tutkin mitä vaikutuksia lapsen oireiluun on, kun perhe saa Dialogisen perheohjauksen (6 tapaamista). Tutkin onko perheohjausmallilla vaikutuksia lapsen oireiluun, kun vanhemmat ovat saaneet ohjausta ja koko perhe tukea kuuden tapaamisen verran. Väitöskirjassani olen tutkinut Dialogisen perheohjauksen vaikutuksia perheeseen kokonaisuutena vanhempien arvioimana.

Pidän myös yksityisvastaanottoa perhe- ja paripsykoterapeuttina Espoossa ja Turussa.

Elina Valtonen on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Helsingin vaalipiirissä. Hän on ulkoasianvaliokunnan jäsen sekä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Elina Savonlahden pitkä ja laaja-alainen työura on keskittynyt raskaus- ja vauvavaiheen ongelmien arvioinnin, tuen, hoitoonohjauksen sekä terapeuttisten menetelmien kehittämiseen. Hän on ollut perustamassa Tyksin pikkulapsipsykiatrista erityispoliklinikkaa sekä kotiin vietävää hoitoa ja ollut mukana useissa kehittämis- ja koulutushankkeissa eri puolilla Suomea. Tutkimustyötä hän on tehnyt päihderiippuvaisten äitien ja heidän vauvojensa vuorovaikutuksesta, pikkukeskosista sekä syöpää sairastavien vanhempien ja lasten psyykkisestä selviytymisestä.

Elinan erityinen mielenkiinto on kohdistunut varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian psykoterapeuttikoulutusohjelmien luomiseen ja toteuttamiseen, viime vuosina yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tämän työn ohella Elinalla on pitkä kokemus työnohjaus-, konsultointi- ja koulutustyöstä niin perustasolla ja erikoissairaanhoidossa kuin lastensuojelussa ja järjestöissäkin. Hän hoitaa raskaana olevia ja vauvaperheitä varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapialla omalla vastaanotollaan ja perheiden kotona.

Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Tällä hetkellä työskentelen kuraattorina hyvinvointialueella, mutta työkokemusta löytyy myös erityistason sijaishuoltoyksiköistä

Elina Perkiö on työskennellyt aikuissosiaalityössä eri tehtävissä vuodesta 2009 lähtien ja ollut mukana erilaisissa kehittämishankkeissa ja tehtävissä koko työuransa ajan. Tällä hetkellä hän työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittäjäsosiaalityöntekijänä. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Lisäksi hän opiskelee parhaillaan Jyväskylän yliopistossa rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopinnoissa

Emmi Marttila on psykologi (PsM) sekä psykoterapeutti (Lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapia). 

Olen valtiotieteiden maisteri sekä laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen lastensuojelun sijaishuollossa.

Olen valtiotieteiden tohtori Turun yliopistosta ja työskentelen tällä hetkellä erikoistutkijana tutkimushankkeessa Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään. Toimin vakituisessa työssäni sosiaalityön yliopisto-opettajana Turun yliopistossa.

Ihmisten kohtaamisista positiivista energiaa saava sosiaalityöntekijä, lastensuojelun edunvalvoja sekä sosiaalityön kehittäjä.

Heidi Jussila on lääketieteen tohtori, psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Hän on suorittanut päihdelääketieteen erityispätevyyden. Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa vuonna 2021 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen vastoinkäymisten ketjuun - tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi. Heidi Jussila on kiinnostunut erityisesti yhteiskunnassamme haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja heidän perheidensä palveluiden kehittämisestä sekä lapsuusiän kuormittavien, haavoittavien tai traumaattisten kokemusten vaikutusten vähentämisestä. 

• Asiantuntijalääkäri, Profiam Oy
• Asiantuntijalääkäri, Kela
• Postdoc-tutkija, FinnBrain Research Group, Turun yliopisto
• Suomen Perinataalimielenterveys ry:n hallituksen jäsen 
• Konsultaatiotyö, A-klinikka Turku ja Kokemäki (2015-2021)
• Konsultaatiotyö, Auran ja Pöytyän perheneuvola (2020-2021)
• Koulutustoimintaa Profiam Oy:n ja Suomen Perinataalimielenterveys ry:n kautta
• Luentopalkkiot 2020-2022: THL

Heidi Järvenpää työskentelee valtiovarainministeriön budjettiosastolla erityisasiantuntijana. Hän on työskennellyt kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin hankkeessa sekä tasa-arvoteemojen parissa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. 

Olen LT, lastenpsykiatri ja työskentelen Tyksin lastenpsykiatrialla. Työhöni kuuluu erikoissairaanhoitoa tarvitsevien lasten psykiatristen häiriöiden arviointi ja hoidon suunnittelu yleislastenpsykiatrisessa työryhmässä. 

Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja Espoosta ja taustaltani sosiaalityöntekijä (VTM) ja sosionomi (AMK). Ensimmäinen sosiaalialan työpaikkani oli lastenkodissa ja eduskuntaan siirryin suoraan lastensuojelun avohuollosta. Kansanedustajan tehtävien lisäksi toimin Espoossa kaupunginvaltuutettuna ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa ainoana sosiaalityöntekijävaltuutettuna.

Ajattelen, että perheiden haasteiden ohella lastensuojelutarpeen taustalla on usein palvelujärjestelmän epäonnistumisia ja toimimattomuutta. Tämän korjaaminen on ollut yksi keskeisiä syitä, miksi olen lähtenyt mukaan politiikkaan.

Lisätietoja minusta nettisivuillani

Helena Niskanen on sairaanhoitaja ja vaativan erityistason perheterapeutti eli perhepsykoterapian kouluttaja ja työnohjaaja. Hän työskentelee hanketyössä lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden kehittämisen parissa.

Olen työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden parissa vuodesta 2002 alkaen mm. koulupsykologina, lastenpsykiatrialla, lastenneurologialla ja lastensuojelupsykologina. Täydennyskoulutuksena minulla on kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus, ja parhaillaan opiskelen moniammatillisessa oikeuspsykologian erikoistumiskoulutuksessa. Tällä hetkellä teen pääasiassa kuntoutustyötä kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttina lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Lastensuojelutyössä pidän tärkeänä hyvää kohtaamista ja kokemusta kuulluksi tulemisesta, minkä lisäksi toivoisin moniammatillisen työotteen edelleen lisääntyvän ja kehittyvän alalla.

Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä ja lakimies. Olen työskennellyt sosiaalialan kentällä moninaisissa tehtävissä yli 10 vuoden ajan ja toiminut Merikratos oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Sydäntäni lähellä ovat erityisesti lapsen oikeudet, sosiaalipalveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä sosiaalialan työn tekeminen eettisesti kestävällä tavalla. 

Olen innostuva ja kehittämishaluinen sosiaalialan työntekijä. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani on pakolaisperheiden tuen muotojen kehittäminen. Ihmislähtöisyys, systeemisyys ja perhekeskeisyys ovat työtäni ohjaavia näkökulmia.

Jaakko Seikkula on psykoterapian professori emeritus Jyväskylän yliopistosta ja hän on toiminut myös psykologian professorina Agderin yliopistossa Norjassa. Hänellä on pitkä kokemus perheterapiakouluttajana Suomessa ja kansainvälisesti, ja hän on ollut aktiivisesti kehittämässä avoimen dialogin koulutusjärjestelmää n. 30 maassa.

Olen lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskentelevä kognitiivinen käyttäytymisterapeutti ja työnohjaaja, jonka ammatilliset juuret ovat vahvasti lastensuojelun kentällä. Pohjakoulutukseltani olen sosiaalityöntekijä ja sosionomi. Olen työskennellyt lastensuojelussa ohjaajan, sosiaalityöntekijän ja esihenkilön tehtävissä lastensuojeluprosessin eri vaiheissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisäksi työkokemusta on kertynyt nuorisopsykiatrialta ja sosiaalialan korkeakouluopetuksen tehtävistä. Lastensuojelutyö kulkee edelleen erilaisessa roolissa osana työtäni niin kuntoutustyössä kuin työnohjaajanakin. Ammatillinen mielenkiintoni kohdistuu ajankohtaisesti 
erilaisiin hyvinvoinnin kysymyksiin ja miten voimme sitä tukea. Lastensuojelutyössä haluan olla mukana tukemassa työntekijöiden ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisen kautta lasten ja perheiden hyvinvointia.

Aloitin työni lastensuojelun parissa vuonna 1996. Työskentelen tällä hetkellä perheterapeuttina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lastensuojelussa liittyen systeemiseen työotteeseen. Työskentelen niin tiimien, verkostojen kuin myös asiakkaiden kanssa sekä olen yksi meidän systeemisen työotteen kouluttajista.

Janna Manninen on lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti sekä kolmen teinin edelleen aika inhimillinen, uusparisuhteessa elävä äiti. Vastaanottotyön lisäksi hän työnohjaa, kouluttaa ja kirjoittaa mistä milloinkin.  

Janna on tehnyt aiemmin työnsä nimellä Janna Rantala, niin myös edellisen teoksensa Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä (Gummerus, 2019). 

Olen työskennellyt Helsingin kaupungin lastensuojelussa vuodesta 1990. Aloitin silloisen Oulunkylän erityislastenkodin sosiaalityöntekijänä. Tällä hetkellä toimin Helsingin lastensuojelun sosiaalityön psykoterapeuttitiimin esihenkilönä.

Olen taustaltani yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM), laillistettu sosiaalityöntekijä sekä sosionomi-diakoni (AMK). Olen opiskellut myös positiivista psykologiaa ja joogaopettajaksi. Tällä hetkellä teen väitöskirjatutkimusta lähisuhdeväkivallasta toipumisesta Itä-Suomen yliopistossa kestävän hyvinvoinnin tutkimusryhmässä (linkki) ja työskentelen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Kehittämispäällikkönä. Minulla on kaksi lasta ja asun Helsingissä.

Lisätietoa verkkosivultani

Psykologi Johanna Lukkarila on ollut mukana kehittämässä MONNI-hankkeen OMA TIIMI-kokeilua ja juurruttamassa OMA TIIMI-toimintamallia nuorisopsykiatrian ja maakunnan lastensuojeluyksiköiden yhteisten asiakkuuksien kentälle.

Työskentelen Lastensuojelun Keskusliitossa erityisasiantuntijana lastensuojeluun ja osallisuuteen liittyvien teemojen parissa, sekä lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja heiltä saatavan arvokkaan tiedon parissa. Olen tyäurani aikana työskennellyt lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollossa, sekä sosiaalityöntekijänä että sosiaaliohjaajana. Työtehtäviini on aina kuulunut myös kehittämistyö lasten ja nuorten osallisuuden parissa, sekä kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen.

Jussi Sudenlehti on psykoterapeutti, tietokirjailija ja kirjailija, joka työskentele lastensuojelussa konsulttina ja työnohjaajana. Hänen uusin kirjansa Hullut aikuiset (2023) käsittelee mielenterveyttä lapsen näkökulmasta ja tarjoaa keinoa keskustella mielen järkkymisestä ja keinoja käsitellä mielenterveyden tabuja.

Jussi Saramo on 43-vuotias vantaalainen toisen kauden kansanedustaja ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän toimi opetusministerinä 17.12.2020–29.6.2021.

Kaarina Mönkkönen toimii opetus- ja tutkimustehtävissä Itä- Suomen yliopistossa, sosiaalityön oppiaineessa. Hänen opetus- ja tutkimusaiheita ovat dialoginen asiakastyö, moniammatillinen yhteistyö, draamalähtöinen simulaatiopedagogiikka, monitieteinen oppiminen, työyhteisötaidot, sekä ihmisten arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset. Hän on julkaissut useita kirjoja asiakastyön vuorovaikutuksessa. Vuonna 2023 tulossa julkaisuun kaksi uutta kirjaa, Työyhteisötaidot digiajassa (Gaudeamus) ja Arvoa ja arvottomuutta (Gaudeamus).   Kotisivu: https://timelessflow.wordpress.com/

Katja Salminen-Lahtinen on työskennellyt lastensuojelutyön eri sektoreilla noin 27 vuotta mm. kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja yksityisellä sektorilla vahvasti tuetun perhehoidon sosiaalityöntekijänä. Hän on vastannut kuraattori- ja koulupsykologipalveluista, kehittänyt lasten ja nuorten perheiden osaamis- ja tukikeskustoimintaa Itä-Suomen YTA-alueella sekä työskennellyt kuntien lastensuojelun työntekijöiden tukena lastensuojelun erityissosiaalityöntekijänä. 

Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Olen työskennellyt Profiamilla vuodesta 2018 lähtien osana moniammatillista tiimiä. Ennen Profiamille tuloa työskentelin lastensuojelun avohuollossa julkisella sektorilla sekä perhehoidon parissa järjestö sektorilla. Ennen lastensuojelutyötä olen työskennellyt lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa. Työurani aikana olen käynyt useita koulutuksia muun muassa Seikkailu kasvun ohjaajana -koulutus, Metsämieli -koulutus ja Dialoginen ja voimavarakeskeinen perhetyökoulutus.

Olen sosiaalityöntekijä (YTM), hallintotieteiden kandi ja työyhteisösovittelija. Työskentelen tällä hetkellä suunnittelijana Pirkanmaan hyvinvointialueella Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalla Hoppu-hankkeessa.

Olen lastenneurologian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti. Työuraani on kuulunut työskentelyä lastenneurologian ylilääkärinä Pohjois-Karjalassa, perheneuvolan ylilääkärinä Helsingissä sekä lastenpsykiatrian ylilääkärinä Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Koen, ettei meitä lastenpsykiatreja ja psykoterapeutteja tule koskaan olemaan riittävästi vastaamaan lasten mielenterveystyön tarpeisiin. Lastenpsykiatreista on eläköitymässä lähivuosina 70 % ja minä olen mukana tässä joukossa. Osaamista on katoamassa, koska tätä erikoisalaa ei koeta houkuttelevaksi ja meistä on lisääntyvästi pulaa. Nyt yksittäisiin toimijoihin kohdistuu liikaa paineita ja ylisuuria odotuksia. Havahduin jo kymmenisen vuotta sitten näihin kysymyksiin ja havaitsin myös lähetemäärien kasvun. Tämän vuoksi olen pitkällisen koostamistyön tuloksena kehittänyt Terapeuttisen dialogin (TD) kokonaisuuden. Mielestäni vastuu lasten mielen hyvinvoinnista kuuluu vanhemmille, joiden tukena ovat lasten parissa toimivat soten ja sivistystoimen ammattilaiset. TD:n avulla kaikki vastuulliset aikuiset voivat olla mukana kasvattamassa mielenterveyden arvokasta pääomaa tulevaisuutta varten.

Toimin lastensuojelun kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Erityispalvelut yksikön lastensuojelun osaamiskeskittymässä. Tällä hetkellä työn alla on lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoitusten vaikutusten seuranta ja arviointi. Systeemisen, suhdeperusteisen, dialogisen ja ihmisoikeusperusteisen orientaation edistäminen lastensuojelussa on kiinnostuksen kohteenani. Toimitan myös Lastensuojelun käsikirjaa. Olen yhteiskehittämisen ja käytäntöihin kytkeytyvän tutkimuksen asiantuntija - minulla on dosentuuri käytäntötutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa. Tätä ennen olen toiminnut parikymmentä vuotta sosiaalityön käytännön opetuksen ja  käytäntötutkimuksen tehtävissä Helsingin yliopistolla ja Heikki Waris -instituutissa. Stakesissa/THL:ssä olen toiminut myös sosiaalialan arvioinnin, työolojen kehittämisen ja Kuvastin-itse- ja vertaisarviointimenetelmän kansallisen levittämisen hankkeessa. 

Lea Pulkkinen väitteli Jyväskylän yliopistossa psykologian alalta vuonna 1969. Hän eteni siellä psykologian professoriksi, akatemiaprofessoriksi ja Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikön johtajaksi (1997–2005). Hän toimi alansa kansainvälisen järjestön presidenttinä vuosina 1991–1996. Hän on tutkimuksessaan seurannut samojen henkilöiden kehitystä lapsuudesta keski-ikään. Hän on saanut kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuksia, kuten Suomen Tiedepalkinnon vuonna 2001, Aristoteles-palkinnon 2003 ja Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon 2023 elämäntyöstään. Hänellä on julkaisuja noin 600, joista viimeisimpiä ovat kirjat: Lapsen hyvinvointi alkaa kodista (2022, PS-kustannus), Tutkijan omakuva (2022, Teos) ja Ihmisen psykologinen kehitys (2023, PS-kustannus), jonka hän on toimittanut yhdessä Timo Ahosen ja Isto Ruoppilan kanssa.

Kuvaaja: Liisa Takala

Leea Mattila on psykologi sekä aikuisten ja nuorten psykoterapeutti. Hänellä on kaksi myöhäisteini-ikäistä lasta sekä kumppani omine teineineen.

Leea pitää vastaanottoa kaikenikäisille, työnohjaa lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ja kouluttaa erityisesti vuorovaikutus- ja vanhemmuusaiheista. Leea myös kirjoittaa MindLink-blogia. 

Sosiaalityön emeritusprofessori Leo Nyqvist on toiminut Turun yliopistossa runsaan 30 vuoden ajan tutkijana ja opettajana. Hänen kiinnostuksensa kohteina ovat olleet muun muassa lasten- ja nuorten ongelmat, nuorisorikollisuus ja lähisuhdeväkivalta. Hän on toiminut kouluttajana eri ammattiryhmille näissä kysymyksissä. Turun hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen lastensuojeluasioissa 1998-2021.

Lulu Ranne on toisen kauden kansanedustaja Hämeenlinnasta. Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. Ranne toimii eduskuntatyönsä lisäksi alue- ja kaupunginvaltuutettuna sekä maakuntahallituksen varapuheenjohtajana.

Maija Haapala (YTM) on väitöskirjatutkija, laillistettu sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK). Työkokemusta Maijalla on lastensuojelusta 10 vuotta.

Maija työskentelee erityisasiantuntijana Pesäpuu ry:n Hatkassa -hankkeessa. Vapaa-ajallaan hän tekee TikTokissa @sossut -tilillä vaikuttamistyötä lastensuojelutietoisuuden lisäämiseksi, lastensuojelun mielikuvien muuttamiseksi ja lasten oikeuksien edistämiseksi.

Olen koulutukseltani sosionomi (AMK), musiikkiterapeutti ja lastensairaanhoitaja. Profiamilla olen työskennellyt pian seitsemän vuotta osana moniammatillista työryhmää. Ennen kuin aloitin työt Profiamilla, työskentelin julkisella puolella lastensuojelun avohuollossa. Perheemme on toiminut myös päivystävänä sijaisperheenä. Viimeisimmät käymäni täydennyskoulutukset ovat vakauttava trauma- ja kriisiterapia sekä perhekeskeinen musiikkiterapia. 

Olen pari- ja perhepsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä (YTM) ja sairaanhoitaja. Työskentelen Profimilla osana moniammatillista tiimiä. Minulla on työkokemusta myös perheneuvolasta kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi olen  työskennellyt lastensuojelun projektityössä ja sairaanhoitajana somaattisten sairauksien osastoilla.

Parisuhteeseen liittyvät asiat ovat olleet lähellä sydäntäni koko lapsiperhetyöurani ajan. Työssäni pidän tärkeänä myös ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioimista sekä kehon viestien ääreen pysähtymistä.

Lisäkoulutukseni liittyvät vakauttavaan trauma- ja kriisiosaamiseen sekä psykofyysiseen psykoterapiaan.

Työskentelen hankerahoituksilla kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Vaikka hallinnollinen kotipesäni ja työni painopisteet ovat Helsingin lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä, tehtäviini sisältyy laaja-alaisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Luotsaan mm. lähisuhdeväkivalta ja kaltoinkohtelu lapsiperheessä sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä palveluketju-kokonaisuuksia ja lapsiperhepalvelujen sosiaalihuollon ammattilaisten tilannearviointiosaamisen vahvistamiseen tähtäävää projektia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä olen mukana esimerkiksi Helsingin lastensuojelun ja perhesosiaalityön sekä HUS lasten- ja nuorisospsykiatrian yhteisen HEHKU-toimintamallin kautta. Kehittämistyöni keskiössä on lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarpeista lähtevän palvelujen integraation ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuen. Strategiset, tutkimusperusteiset kehittämistyön ohjenuorani ovat kolmen toisiaan vahvistavan orientaation kokonaisuus: lapsikeskeisyys, systeemisyys ja suhdeperustaisuus. Innostun uutta luovasta, rohkeastakin kokeilemisesta ja yhteiskehittämisestä! Minulle on tärkeää, että kehittämistyötä voidaan tehdä riittävän pitkäjänteisesti, jotta sillä voidaan saada aikaan konkreettisia, käytännön asiakastyötä tekevien ammattilaisten perustehtäviin istuvia ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia tuloksia. 

Markus Lohi on toiminut keskustan kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Lohi asuu perheineen Rovaniemellä ja hänet on valittu eduskuntaan Lapin vaalipiiristä. Viime vaalikaudella Lohi toimi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Lohi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja toimi ennen kansanedustajuuttaan lakiasiainjohtajana. Lohi on myös Keskustan varapuheenjohtaja.

Mia Laiho on Kokoomuksen kansanedustaja ja lääketieteen tohtori. Edellisellä hallituskaudella hän toimi sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntaa hän on johtanut Helsingin päivystystoimintoja sisältäen sekä terveydenhuollon että sosiaali-ja kriisipäivystyksen.

Työskentelen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon Idän toimipisteessä. Toimin systeemisen työotteen kouluttajana hyvinvointialueella sekä johtavana sosiaalityöntekijänä.

Mikko Ailoranta on sosiaalityöntekijä (VTM) ja Profiamin toimitusjohtaja. Mikko on toiminut lastensuojelun kentällä toistakymmentä vuotta, työskennellen alkuarvioinnista avo-, sijais- ja jälkihuoltoon, sekä erityisesti moniammatillisten lastensuojelupalveluiden kehittämis- ja johtamistehtävissä.

Olen tehnyt lastensuojelun kehittämistyötä Pesäpuu ry:ssä vuodesta 2018 alkaen. Viimeisimpänä olen toiminut erityisasiantuntijana Hatkassa-hankkeessa. Sitä ennen olen työskennellyt nuorten osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden äärellä. Lastensuojelu on minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen aihe, mikä on innoittanut minut mukaan tekemään muutosta lastensuojelussa kehittämis- ja vaikuttamistyön keinoin.

Minnalla on yli kymmenen vuoden monipuolinen työkokemus lastensuojelutyöstä ja hän työskentelee Profiamilla osana moniammatillista tiimiä.

Minnalla on yli kymmenen vuoden työkokemus lasten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä lastensuojelussa, lastenpsykiatria neuropsykiatrian työryhmässä ja perheneuvonnassa. Lisäkoulutuksena hänellä on mm. MIM-vuorovaikutushavainnointikoulutus, kognitiivisen ryhmäterapian perusteet -koulutus, Strategia-vanhempainohjausmenetelmät ohjaajakoulutus. 

Olen koulutukseltani lähihoitaja, sosionomi (AMK) ja neuropsykiatrinen valmentaja. MinD-ohjaajaksi valmistun syyskuussa -22.  

Olen ollut sivutoiminen yrittäjä 5 vuotta, päätyönäni olen ammatillisen perhekodin vanhempi. Oma yritykseni, Tmi Iloluotain, tuottaa kotiin vietäviä sosiaalihuoltolainmukaisia palveluja sekä neuropsykiatrista valmennusta. Toimin myös osana Profiamin moniammatillista tiimiä. Toteutan myös tilauksesta terveysmetsäkävelyitä. Lisäksi koulutan aiheista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt lastensuojelussa sekä neuropsykiatrisista erityispiirteistä ja niiden merkityksestä. Uusimpana olen aloittamassa ryhmämuotoista työtä, hevosavusteista Mind-vertaisryhmän ohjausta. MinD-opintojeni pätevöitymisosiossa minulla on nyt elokuussa alkamassa neuropsykiatrisesti erityisten lasten vanhempien ryhmä.  

Uskon vahvasti, että perhetyössä ja neuropsykiatrisessa valmennuksessa tärkeintä on kasvattaa yhteistä ymmärrystä.

Nina Virtanen on psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti sekä työnohjaaja, ja hänellä on yli viidentoista vuoden työkokemus lastensuojelun kentältä.

Työni tällä hetkellä on psykososiaalisen tuen kansallinen ja alueellinen kehittäminen sekä monialaisen yhteistyön ja monialaisten konsultaatiomallien implementointi ja kehittäminen.

Barnahus- hanke (2019-2025) on STMn rahoittama ja THLn koordinoima hanke, jossa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. (https://barnahus.fi/)

Aiemmin olen työskennellyt muun muassa sosiaali- ja kriisipäivystyksen lähisuhdeväkivaltatyössä, lastensuojelun avohuollon moniammatillisessa erityistyöryhmässä sekä monipuolisesti sosiaalihuollon ja psykiatrian tehtävissä niin lasten, nuorten, aikuisten kuin erityisryhmienkin parissa.

Työskentelen kehittämispäällikkönä valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:ssä. Viimeiset viisi vuotta olen työskennellyt erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvien kysymysten äärellä. Vuoden 2022 maaliskuun alusta alkaen siirryn Pesäpuussa uuteen Hatkassa – Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen -kehittämishankkeeseen. Lastensuojelu on intohimoni ja suurin kiinnostuksen kohteeni. Mulla on asiat ihan hyvin, joten tykkään tehdä niitä asioita, jotka koen itse merkityksellisenä. Töiden ohella opiskelen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa, puuhastelen parissa hallituksessa ja ylläpidän Facebookissa Sosionomien uraverkosto ja Sosiaalialan viestintäverkosto -ryhmiä. Vapaa-ajalla kiinnostaa kirjat, sarjat ja kavereiden kanssa hassuttelu.

Paulalla on 18 vuoden työkokemus lasten- ja nuorisopsykiatriatyöstä sekä yli 15 vuoden työkokemus lastensuojelutyöstä ja hän on voimavarakeskeinen työnohjaaja. Lisäkoulutuksena hänellä on mm. Lastensuojelutarpeen selvitys ja alkuarviointikouluttaja -koulutus sekä lukuisia muita perhe- ja verkostotyöhön sekä lapsen ja nuoren kehitykseen ja kasvuun liittyviä koulutuksia.

Olen toiminut yksityisyrittäjänä 33 vuotta, joista viimeiset 15 Dialogic-kouluttajayhteisön johtajana.

Olen toiminut kymmenien perheterapia- ja työnohjaajakoulutusten johtajana. Olen saanut tehdä myös yhteistyötä monien – erityisesti - lastensuojelu- sekä lasten- ja nuorten psykiatrian työntekijöiden ja tiimien kanssa kouluttajana, työnohjaajana että konsulttina tilanteissa, jossa työntekijöiden lisäksi läsnä asiakkaita ja heille rakkaita ihmisiä. Jonka lisäksi olen yrittänyt olla avuksi monille lapsille ja perheille toimiessani terapeuttina.

Petra Kankare on työskennellyt kaksi vuotta MTLH ry:n viestinnän asiantuntijana laatien myös järjestön tutkimusraportit. Koulutukseltaan Petra on filosofian maisteri pääaineenaan mediatutkimus. Vuonna 2021 Petra kouluttautui seksuaalikasvattajaksi.

Piia Pekola työskentelee valtiovarainministeriön budjettiosastolla erityisasiantuntijana. Yleisten finanssipolitiikan valmisteluun liittyvien tehtävien lisäksi hän työskentelee hyvinvointialueiden taloutta koskevien kysymysten parissa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri, terveystieteiden maisteri ja filosofian tohtori (terveystaloustiede). 

Olen työskennellyt nuorten ja aikuisten mielenterveyden parissa vuodesta 2007 (mielenterveystyö, johtaminen, kouluttaminen, kehittäminen).  Ammatillisesti olen kiinnostunut mielenterveyden näkemisestä voimavarana, sen sijaan, että mielenterveys nähtäisiin vain sairauden oireiden puuttumisena. Mielestäni lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen alkaa vanhempien hyvinvoinnin tukemisesta, ja perheen hyvän vuorovaikutuksen vahvistamisesta.

Pipsa Vario työskentelee Valtakunnallisessa lastensuojelun kehittäjäyhteisö Pesäpuu ry:ssä kehittämispäällikkönä. Hänen työnsä painopiste on alle 12-vuotiaiden lasten osallisuuden ja kohtaamisen kehittäminen lastensuojelussa. Koulutukseltaan Pipsa on lastentarhanopettaja (KM).

Olen yrittäjä, työnohjaaja ja kouluttaja, taustaltani sosiaalityöntekijä YTT. Työskentelen omassa yrityksessäni, Curiosassa. Teen pääosin ryhmätyönohjausta systeemisellä, dialogisella ja voimavarakeskeisellä työotteella.Koulutan ja valmennan työyhteisöjä ja organisaatioita lapsi- ja perhepalveluissa ja kouluissa systeemiseen työotteeseen.  Olen aikaisemmin työskennellyt mm. Espoon kaupungilla lastensuojelun asiantuntijana ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella lastensuojelun kehittämispäällikkönä. 

Olen tänä keväänä valmistumassa sosiaalityöntekijäksi (YTM). Aiemmalta koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Olen työskennellyt Profiamilla vuodesta 2019 lähtien osana moniammatillista tiimiä. Ennen Profiamille tuloa työskentelin lastensuojelun avohuollossa julkisella sektorilla sekä sijaishuollossa yksityisellä sektorilla.

Saaralla on 30 vuoden monipuolinen kokemus lapsiperheiden kanssa työskentelystä, erityisesti raskaus-, vauva- ja pikkulapsityöstä.

Olen puolileikilläni ilmaissut viettäneeni hiljan ehkäisevän työn 25-vuotisjuhlaa, sillä tein vuonna 1997 Tampereen yliopistoon kasvatustieteen kandin työni otsikolla päiväkodin ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen. DNA:ssani lienee myös jonkinlainen kehittäjäkoodi, sillä säännöllisesti olen löytänyt itseni varhaiseen tukeen liittyvistä erilaisista hankkeista ja projekteista.

Tällä hetkellä olen virkavapaalla vuoden 2023 loppuun päiväkodin johtajan työstäni ja saan työskennellä erittäin kiinnostavan perhekeskuskokonaisuuden parissa. Projektipäällikön tehtävä oli myös luonnollinen jatkumo edelliselle Lupa auttaa -hankekaudelle, jossa työskentelin varhaiskasvatuksen agenttina. 

Järjestökenttä on itselleni erityisen läheinen ja tuttu sillä työskentelin yli 15 vuotta Pelastakaa Lapsissa tukihenkilö- ja tukihenkilötoiminnan parissa. Historiassani on myös työkokemusta sosiaalityöntekijän ja lastentarhanopettajan tehtävistä. Koko työhistoriani yhteisenä nimittäjänä on ollut kysymys, miten perheet voisivat saada riittävän varhain kaipaamaansa apua ja tukea.

Koulutukseltani olen sosiaalipsykologi, pätevöitymiskoulutuksen (1995) kautta laillistettu sosiaalityöntekijä, yhteisödynaamisen viitekehyksen työnohjaaja (StoRy), johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittanut ja THL:n systeemisen työotteen kouluttaja. Olen 57-vuotias perusitähelsinkiläinen HIFK:n kannattaja. Työuraa Helsingin kaupungilla vakinaisesti vuodesta 1993. 

Sanna Isosävi (PsT) on psykologi sekä integratiivinen ja varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti. Hän on toiminut vuodesta 2023 lähtien Traumaterapiakeskuksen johtajana. Isosävin ammatillisen kiinnostuksen kohteena tutkijana, työnohjaajana, konsulttina, psykoterapeuttina, kirjoittajana ja arviointi- sekä hoitomallien kehittäjänä on erityisesti traumaperäisten ilmiöiden ilmeneminen ja välittyminen läheisissä ihmissuhteissa sekä hoidollisissa suhteissa. Hän on kirjoittanut ja kouluttanut kansallisesti ja kansainvälisesti erityisesti perinataaliajan traumaperäisistä ilmiöistä, traumaperäisistä kiintymyssuhteen ilmiöistä sekä traumaperäisistä ilmiöistä vanhemmuudessa.

Olen sosiaalityöntekijä (YTM) ja voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry). Työskentelen tällä hetkellä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksessa projektikoordinaattorina.

Sanna Välimäki on Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n toiminnanjohtaja. Hän on koulutukseltaan YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti sekä työnohjaaja, jonka ammatillisena intohimona on lastensuojelu, perheet ja perhesuhteet, lastensuojelun asiakasturvallisuus ja asiakasosallisuus sekä valmentava johtaminen. 

Oppimista rakastava, herkästi innostuva ja ihmisläheinen palvelumuotoilija sekä nuorisoalan asiantuntija Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta. Hanketyöskentelyn kokemusta on kertynyt koulu- ja oppilaitosnuorisotyön, lastensuojelun sekä maahanmuuttaneiden osallisuuden vahvistamisen parista. 

Olen valmistunut sosiaalityöntekijäksi Turun yliopistosta vuonna 2018. Työkokemusta sosiaalityöntekijän tehtävistä minulle on karttunut erityisesti pakolaistaustaisten maahanmuuttajien aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöstä sekä lisäksi lastenpsykiatrialta ja lastensuojelusta.

Olen koulutukseltani sosiaalityöntekijä (VTM) sekä sosionomi (AMK), lisäksi olen suorittanut opettajan pedagogisen pätevyyden. Olen työskennellyt moninaisten lapsiperhepalveluiden ja lastensuojelun kentällä niin sosiaalityöntekijänä, sosiaaliohjaajana kuin varhaiskasvattajana ennen siirtymistäni sosiaalityön yliopisto-opettajaksi Turun yliopistoon. Opetustehtäväni painottuvat sosiaalityöntekijöiden käytännön työhön ja muun muassa ammattietiikkaan sekä systeemiseen työotteeseen. Opetustyöni ohessa tutkimukselliset kiinnostuksenkohteeni suuntautuvat lastensuojelun ja rakenteellisen sosiaalityön kentälle.

Sari Essayah on neljännen kauden kansanedustaja Pohjois-Savosta. Hän on työskennellyt myös Euroopan parlamentin jäsenenä. Sari on koulutukseltaan ekonomi ja työskennellyt ennen poliittista uraansa muun muassa laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana. Hänet tunnetaan myös urheilu-urastaan. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä.

Toimin perheiden palveluiden palvelualuejohtajana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiaalityö. Olen työskennellyt vuodesta 2009 alkaen monipuolisissa sote-alan asiakas-, johtamis- ja kehittämistehtävissä painopisteenä perhepalvelut. Palveluiden laadun parantaminen ja verkostomainen, monialainen, systeeminen johtaminen ovat mielenkiinnon kohteitani.

Sofia Virta on toisen kauden vihreiden kansanedustaja ja pienen tyttären yksinhuoltaja. Virralle tärkeintä politiikassa on turvallisen lapsuuden sekä ehjän nuoruuden puolustaminen. Hän on taustakoulutukseltaan opettaja (KM), uusperheneuvoja ja käynyt psykoterapiakoulutuksen. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. lastensuojelun ja vaativan perhetyön parissa, mielenterveys- ja päihdetyössä, opettajana sekä opetus- ja terapia-alan yrittäjänä.

Sointu Möller on työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sosiaalityöntekijänä, kehittäjänä, kouluttajana ja johtajana usealla vuosikymmenellä. Tällä hetkellä hän työskentelee Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana.

Työskentelen Helsingin yliopistossa sosiaalityön yliopistonlehtorina ja opetukseni on painottunut erityisesti sosiaalityön Hyvinvointipalvelujen erikoistumiskoulutukseen. Ennen yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviä työskentelin lähes 18 vuoden ajan erilaisissa sosiaalityön asiakastyön ja johtamisen tehtävissä lapsiperheiden, lastensuojelun ja päihdehuollon palveluissa. Olen työurani aikana pyrkinyt tietoisesti yhdistämään toisiinsa sosiaalityön tutkimusta ja käytännön eri työtehtäviä. Tämänkin tekstin taustalla ovat käytännön ja tutkimustyön yhdistämisestä virinneet pohdinnat. 

Olen työskennellyt psykologina, osana moniammatillista tiimiä, vuodesta 2015 alkaen. 

Kirjoittaja on laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM ja perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, joka on työskennellyt muun muassa perheterapeuttina systeemisessä lastensuojelutiimissä, sosiaalityöntekijänä lastensuojelun sijaishuollossa ja lastenpsykiatrialla (erityisesti trauma- ja akuuttipsykiatrialla sekä psykoterapia- ja konsultaatiotehtävissä). Tällä hetkellä kirjoittaja toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä järjestöaktiivina Suomen perhe- ja pariterapiayhdistyksessä ja Pirkanmaan perhe- ja paripsykoterapiayhdistyksessä. Mottona on jo vuosikymmeniä toiminut lausahdus ”Ollaan perheiden puolella!” ja ”Ei jätetä yksin!”.

Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri (VTM) ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen tällä hetkellä Turun yliopistossa sosiaalityön väitöskirjatutkijana. Artikkelimuotoisessa väitöskirjassani tutkin 15–23-vuotiaiden nuorten köyhyyskokemuksia ja köyhyydessä selviytymistä toimijuuden näkökulmasta laadullisiin kirjoitus- ja haastatteluaineistoihin perustuen. 

Olen Parempaa lastensuojelua -sivuston tuottaja, toimittaja ja editoija. Lisäksi työskentelen Profiamin verkosto- ja viestintävastaavana. 

Olen Tuula Savikuja, FM, erityispedagogiikan lehtori, opettajien kouluttaja, tietokirjailija ja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja. 

YTT, Tuuli Lamponen (HY) työskentelee Helsingin yliopistossa sosiaalityön yliopistonlehtorina. Lisäksi Lamponen toimii lastensuojelun sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen lehtorina Tampereen yliopistossa. Hänellä on kokemusta lastensuojelun asiakas- ja kehittämistyöstä, sekä työnohjaajana toimimisesta. Lamposen tutkimuskiinnostus kiinnittyy lastensuojelussa tapahtuvaan arviointiin ja päätöksentekoon sosiaalityön ammatillisena ja institutionaalisena tehtävänä. Väitöskirjatutkimuksessaan hän tarkasteli sosiaalityöntekijöiden päätöksentekoa kiireellisten sijoitusten kohdalla.

Olen väitöskirja- ja projektitutkija Itä-Suomen yliopistossa. Työskentelen tällä hetkellä VALITSIJA -hankkeessa, joka on saanut yliopistotasoisen tutkimuksen valtionrahoituksen vuosille 2023-2025. Olen opintovapaalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen avohuollon lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän virastani. Minulla on yli kymmenen vuoden työkokemus lastensuojelun sosiaalityöstä ja tällä hetkellä vahvistan osaamistani tutkimuksen parissa. Vapaa-ajalla tuotan Pari sanaa lastensuojelusta -podcastia ja Instagram-tiliä. Minulle lastensuojelun sosiaalityön kehittäminen on intohimo ja toivon innostavani kollegoitani kriittisesti tarkastelemaan alan toimivia sekä kehittämistä vaativia käytänteitä.

Olen työskennellyt Helsingin lastensuojelussa erilaisissa sosiaalityön tehtävissä vuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen hain kokemusta mm. Vantaan ja Helsingin aikuissosiaalityöstä, sairaalan sosiaalityöntekijän tehtävistä sekä Kuntaliiton kehittämisestä. Tällä hetkellä olen johtavana sosiaalityöntekijänä Toivossa, joka on Helsingin lastensuojelun keskitetty yksikkö vakavasti rikoksilla, käytöksellä ja päihteillä oireilevien nuorten sosiaalityölle ja kuntouttaville palveluille.