Käytännön työn ääreltä: Miksi tutkittua tietoa ja tieteellistä tutkimusta tarvitaan lastensuojelussa?

Tämä lyhyt ajatelma on arvostuksen osoitus ja kiitos lastensuojelun ja sitä sivuavien aiheiden tutkijoille. Lapset ja perheet tarvitsevat työtänne. Myös me käytännön työn äärellä olevat tarvitsemme tutkijoiden ja tiedeyhteisön tukea, jotta huomisen lastensuojelu voisi olla parempaa kuin tänään. Suurin voima on kuitenkin yhteistyössä ja saman pöydän äärelle asettumisessa. Lasten ja perheiden arjesta ja kokemusmaailmasta etääntyminen tai tutkijoiden ja käytännön lastensuojelutyön ammattilaisten erkaantuminen toisistaan eivät ole avuksi paremman lastensuojelun rakentamisessa.

Tutkimuksen avulla voidaan selvittää lasten ja perheiden kokemuksia ja arvioita omasta tilanteestaan sekä tarkastella lapsia koskettavia riski- ja suojatekijöitä ja etsiä mahdollisia vastauksia ja ratkaisuja sotkuisiin tai viheliäisiin ongelmiin, joista lastensuojelun tarve usein kumpuaa. Käytännön lastensuojelutyön ammattilaiset voivat tunnistaa toistuvia kuvioita ja heikkoja signaaleja liittyen lasten ja perheiden tuen tarpeisiin ja lastensuojelun käytännön työhön. Käytännön työn ääreltä on myös mahdollista arvioida erilaisten uusien innovaatioiden, interventioiden tai palvelumallien käytännöllisyyttä ja käytettävyyttä – näkökulma, joka usein jää vaille riittävää huomiota. Parempaa lastensuojelua voidaan rakentaa, kun lastensuojelutyön järjestämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa kohtaavat ja huomioidaan tieteellisen tutkimuksen ja käytännön lastensuojelutyön näkökulmat sekä lasten ja perheiden kokemukset ja arviot tilanteestaan. Tieteellinen tieto ei koidu lasten ja perheiden hyödyksi, jos se on vain harvojen saatavilla - usein englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa, maksullisesti tai vain yliopistoväen käytössä olevissa tietokannoissa. Rohkaisenkin tutkijoita puhumaan ja kirjoittamaan omasta työstään ja löydöksistään – sitä me käytännön työn ääreltä toivomme. Käytännön työn äärellä arvostetaan tutkittua tietoa. Vuoropuhelu tieteellisen näkökulman ja käytännön työn näkökulman kesken on välttämätöntä paremman lastensuojelun rakentamiseksi.

• Lastensuojelua tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä elämään on usein kasaantunut monenlaisia vastoinkäymisiä, kuormitustekijöitä ja traumakokemuksia. Lastensuojelun palvelut kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja sen vuoksi erityisen tärkeää on se, että palvelut perustuvat tutkittuun tietoon, eivät arvauksiin, käsityksiin mielipiteisiin tai piilossa vaikuttaviin arvoihin ja arvostuksiin.

• Lastensuojelun työssä vaikutetaan lasten ja heidän perheidensä elämään, usein hyvin vahvastikin. Tällöin on tarpeen nojata parhaaseen käytettävissä olevaan tutkittuun tietoon. Vahva puuttuminen edellyttää vahvat perustelut ja näyttöä interventioiden eli erilaisten tukimuotojen vaikuttavuudesta sekä tietoa puuttumisen keinojen heikkouksista, rajoituksista, pitkäaikaisista vaikutuksista ja mahdollisista haitoista. Laadukas tieteellinen tieto on lääke heikosti perusteltuja puuttumisen keinoja vastaan.

• Ammattilainen ei voi tehdä arvioita tai päätöksiä ilman tutkittua tietoa. Lasten ja perheiden tilanteen arvioinnin ja lastensuojelun päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tieteellistä tietoa lasta ja perhettä koskettavista riskitekijöistä ja niiden painoarvosta, tukimuotojen vaikuttavuudesta ja parhaista toteuttamisen tavoista, haitoista sekä rajoituksista, palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä toimintaa ohjaavista tekijöistä.

• Palveluita rahoitetaan yhteisin verovaroin. Kun tehdään yhteisellä rahalla jotakin, siihen liittyy aina vastuu siitä, että rahat käytetään perustellusti, vaikuttavalla tavalla ja viisaasti. Lastensuojelussa olisi yhtä tärkeää kuin terveydenhuollonkin sektorissa tarkastella ja pohtia sitä, mitkä ovat uskomuksiin perustuvia tukimuotoja ja pyrkiä erottelemaan niitä vaikuttaviksi osoitetuista tuen muodoista. Lastensuojelussa on myös tutkittava ja arvioitava kustannusvaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

• Toiminnasta tai palveluista voi olla myös haittaa tai niiden vaikutukset voivat osoittautua odotusten vastaisiksi. Ilman tieteellistä tutkimusta on mahdotonta tietää, miten interventio tai palvelu vaikuttaa. Edes yksittäinen tutkimus ei riitä, vaan tarvitaan useita laadukkaita tutkimuksia, joissa tarkastellaan jonkin tuen muodon tai intervention vaikutuksia

• Palveluiden laatu voidaan taata vain tutkimuksen avulla. Keskeisiä palveluiden laadun ulottuvuuksia ovat esimerkiksi vaikuttavuus, asiakaskeskeisuus, tehokkuus, turvallisuus, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus sekä oikea-aikaisuus. Lastensuojelun palveluissa erityinen ja välttämätön laadun ulottuvuus on lasten edun ja oikeuksien toteutuminen. Näitä tai muitakaan laadun ulottuvuuksia ei voida arvioida ilman tieteellistä tutkimusta.

• Lastensuojelun työn laatua ja vaikuttavuutta tutkimalla voidaan ohjata laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävää työtä, johon kuuluvat esimerkiksi: tarkoituksenmukainen voimavarojen jakaminen; työn johtaminen, tuki ja mallintaminen; ammattilaisten ja sidosryhmien sitouttaminen laadukkaaseen työhön, laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen; kommunikaatio ja hallinnon rakenteet, jotka tukevat laadukasta työtä; tiedon kerääminen, säilöminen ja analysointi; sekä kertyneen tiedon käyttäminen lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä hyväksi työssä monella eri tasolla.

• Yksittäisen ammattilaisen kokemuksista ei voi vetää johtopäätöksiä siitä, mikä on vaikuttavaa. Arkitieto kertyy yksittäisistä havainnoista ja kokemuksista, jotka tehdään valikoiduissa tilanteissa. Arkitietoa ohjaavat ennakkokäsitykset ja valitettavasti ihmisen ajattelu on varsin altista virhepäätelmille. Tieteellinen laadukas tutkimustieto ohittaa luotettavuudessaan yksittäisen ammattilaisen kokemuksista kertyneen tiedon.

• Tieteellinen tieto ja tutkimus tavoittaa asiakkaan – lapsen ja hänen perheensä – kokemuksen, näkökulman ja äänen. Yksi ihminen voi kokea tietyllä tavalla ja toinen toisella. Tieteellisillä menetelmillä, määrällisillä ja laadullisilla, tehty tutkimus voi kuitenkin tavoittaa ja nostaa esille asiakkaiden näkökulman ja kokemuksen esimerkiksi omasta tilanteestaan, palvelutarpeistaan, palveluista, yhteistyösuhteesta ja palveluiden vaikutuksista ja laadusta.

• Lastensuojelua ja siitä käytävää keskustelua läpileikkaavat monet monimutkaiset asiat ja teemat, kuten sosiaalinen eriarvoisuus, monikulttuurisuus, ylisukupolvisuus, politiikka, rahan ja voimavarojen riittävyys yhteiskunnassamme, arvot, arvostukset, eettisyys, lainsäädäntö, lainmukaisuus, yhteiskunnallinen tilanne, syrjäytyminen, väkivalta. Tutkimusta tarvitaan, jotta näitä asioita voidaan tarkastella kiihkottomasti ja analyyttisesti sekä keskustella niistä tosiasioihin pohjaten. Tieteellistä tutkimusta ja tietoa tarvitaan erityisesti siksi, etteivät lapsi sekä lapsen etu ja oikeudet jää jalkoihin, kun asioista puhutaan ja päätetään.

Kiitän lämpimästi lastensuojelun ja sitä sivuavien aiheiden tutkijoita ja kannustan heitä jakamaan tieteellistä tietoa käytännön lastensuojelutyön ammattilaisille!