Vastaako terapeuttinen dialogi lastensuojelun ja lasten mielenterveystyön tarpeisiin?

Vieraskynä | Kirsi Mustonen, Anne Frimodig | 1.3.2023

Jaa artikkeli

Terapeuttinen dialogi antaa eväitä työntekijälle, ja lisää ymmärrystä kohdata ja auttaa vaikeasti oireilevia lapsia ja heidän läheisiään.

Lastensuojelu ja lasten mielenterveystyö eivät selviä nykypäivän ja tulevaisuuden haasteista, mikäli vaikuttavaa osaamista ei ole käytettävissä arjen vuorovaikutustilanteisiin. Osaamista ei synny ilman työntekijän kokemuksellisen oppimisen prosessia, jossa teoreettista tietoa on mahdollista oppia reflektiivisen oppimisen keinoin. Oma mieli on tärkein ”työkalu” mielenterveystyössä ja sen tietoinen käyttäminen terapeuttisella tavalla edistää vuorovaikutustilanteessa sekä omaa, että toisen mielen hyvinvointia. Terapeuttisen osaamisen avulla on mahdollista kehittää mielenterveyttä edistäviä työskentelykäytänteitä.

Terapeuttinen dialogi (TD) on koulutuksen ja yhteiskehittämisen ohjelma, jonka avulla tavoitellaan mielenterveyshyötyä tuottavia tietotaitoja ja käytänteitä. TD pohjautuu aivojen ja mielen biologiaan sekä kokemukselliseen, teoreettiseen, integratiiviseen psykoterapeuttiseen sekä kliiniseen lastenpsykiatriseen ja lastenneurologiseen tietämykseen. TD:ssä kuvataan ja käsitteellistetään minäkuvan ja mielen mallien kehittymisen, häiriintymisen ja parantumisen dynaamisia prosesseja sekä luodaan ymmärrystä, käytännöllistä osaamista ja uusia toimintakäytänteitä ydinongelmia tavoittavasta terapeuttisesta työskentelystä. 

Artikkeli perustuu keväällä 2022 Pohjois-Karjalassa järjestettyyn TD koulutuskokonaisuuteen sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Koulutuksesta kerättiin palautetta, jonka pohjalta tarkastelemme lastensuojelun ja lastenpsykiatrian nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Koulutus sisälsi teoriaa, kokemuksellista työskentelyä, harjoitteita, tapaustyönohjauksia ja omaan työhön liittyvän yhteisesti työstettävän kehitystehtävän. Koulutuspäiviä oli yhteensä 10.

 

 

Kun tuntee itseänsä, voi auttaa myös muita

Koulutuspalautteessa nousi esille oman työn kehittämisen merkitys osana laajempaa työyhteisöä lastensuojelun laitoshoidossa, jossa asiakastilanteet vaativat työntekijältä usein erityistä osaamista. Yhä useammin laitoshoidolta odotetaan psykiatrista osaamista ja taitoa hoitaa esimerkiksi kiintymyssuhdeongelmista vaurioituneita lapsia. Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle sijoitetaan myös psykiatriasta hoitoa tarvitsevia lapsia, vaikka näin ei tulisi olla. Lastensuojelussa ei ole tavatonta se, että vaikeahoitoisten lasten osalta voi olla vaarana, että hoitajat uupuvat mikä heikentää väistämättä laitoksessa olevan lapsen turvallisuuden tunnetta, joka on usein ennestään vaurioitunut. Uupumista on mahdollista estää lisäämällä työntekijän tietoisuutta mielen rakenteista.

”Terapeuttinen dialogi -koulutuskokonaisuus on ollut erittäin hyödyllinen henkilökohtaisella tavalla työntekijänä ja on hyödyttänyt lisäksi myös työyhteisöä. Asiakastilanteiden käsittelyn avulla voimme vahvistaa osaamista lastensuojelulaitoksessa. Koulutus lisää ymmärrystä mielen ilmiöistä, ihmisten reaktioista ja haasteellisesta käytöksestä, jonka kanssa päivittäin yksikössämme teemme työtä. Koulutuksen tuoma anti ja tieto auttaa jokapäiväisen työn arkisella käytännön tasolla. Koulutuksen myötä ainakin oma ajatukseni on, että pärjäämme haasteellisemmin käyttäytyvien lasten ja aikuisten kanssa. Työntekijöiden ymmärryksen lisääntyessä voimme tehdä laadukkaampaa lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa työtä arjessa.”

 

Vaikuttavampaa mielenterveys- ja ihmissuhdetyötä kohden

Koulutus on ollut oppimismatka omaan sisäiseen mielen maailmaan, mikä on vaatinut koulutettavalta paljon. Se on vaatinut pohdintaa siitä, estääkö oma mieli tunnistamasta asiakkaamme kokemuksia ja tarpeita. Palautteen mukaan koulutus on ollut prosessi, jonka aikana tietoisuus omasta tavasta toimia on lisääntynyt. Samalla se mahdollistaa paremman asiakasymmärryksen ja laadun tehdä vaikuttavampaa mielenterveys- ja ihmissuhdetyötä, jota seuraavat palautteet kuvaavat.

”Koulutus lisäsi mielentoiminnan ymmärtämistä ja mahdollisti ("pakotti") tutustumaan ja syventymään omiin ajatus- ja toimintamalleihin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Omien ajatusmallien ymmärtämisen ja työstämisen myötä ymmärrys niin itsen, työkavereiden kuin asiakkaiden kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen on lisääntynyt, mikä toivottavasti näkyy myös kohtaamisissa.  Vaikka asioita saattoi tietää ja toteuttaa ennen koulutusta, tuli siitä koulutuksen myötä tietoisempaa. Koen, että koulutus antoi valmiudet tehdä vaikuttavampaa mielenterveys- ja ihmissuhdetyötä.”

”Mentalisaatiotaitojen opiskeleminen on syventänyt omaa osaamistani mielenrakenteista kohdatessani elämän solmukohdassa olevia vanhempia.  Koen, että syvällisempi ymmärrystä mentalisaation merkityksestä on myös edesauttanut asiakasvanhempiani tiedostamaan heissä itsessään olevat voimavarat ja piilevät kykynsä heidän tiedostaessa vahvemmin omien tunteiden merkityksen hankalissa perhetilanteissa. Parhaimmillaan työntekijänä pääsen seuraamaan sivusta, kun asiakkaani voimaantuu ymmärryksen lisääntyessä.”


Arjesta nousseet tarpeet

Palautteen mukaan koulutuksen rakenne ja sen sisältö myös pohditutti. Mielen taitojen omaksuminen vaatii koulutettavalta paljon. Se vaatii kykyä tarkastella omaa elämäänsä koulutuksen aikana sitä avoimesti reflektoiden. Se vaati asettautumista koulutettavaksi niin, että syväoppiminen mahdollistuu. 

”Koulutus oli teorian osalta vaativa, käsitteet olivat vaikeita ja vaativat sisäistämistä pidemmällä ajalla. Hyödyllistä oli se, että koulutukseen osallistui eri tahojen työntekijöitä, joka lisäsi yhteistyötä ja ymmärrystä eri tahojen/palvelujen kesken sekä antoi uusia näkökulmia asioihin. Koulutuksen pituus oli sopiva. Koulutuksen rakenne puoli päivää teoriaa ja puolet kehittämistehtäviä oli hyvä. Kehittämistehtävät olivat hyviä, koska ne liittyivät ajankohtaisiin asioihin, joita oli tarve kehittää ja niiden avulla pystyi koulutuksessa oppimaansa teoriaa soveltamaan käytäntöön.”

 

Miten tästä eteenpäin?

Koulutukseen osallistujat valitsivat koulutuksen aikana kehittämistehtävät, jotka löytyivät arjen tarpeista. Yhteisesti havaitsimme, että tässä hetkessä mielen taitojen lisäämiseen on olemassa ajassamme oleva tilaus, johon tulisi tarttua. Sosiaali- ja terveysalalla toimivien työntekijöiden vaihtuvuus ja huutava pula pätevistä työntekijöistä on hyvinvointialueiden arkea. Suurten ikäluokkien eläköityminen on väistämätöntä, eikä lastensuojelua koeta kovin houkuttelevana. 

Henkilöstön koulutus tulisi nähdä investointina lasten ja perheiden tulevaisuuteen. Riittävä osaaminen lisää pitovoimaa, työssä pysyvyyttä ja sen mielekkyyttä. Henkilöstön kouluttautuminen ja osaaminen tulisi olla aiempaa vahvemmin myös lasten sijaishuollossa laadun mitta, sillä osaamiselle taataan myös lapselle turvallinen kasvu ja kehitysympäristö. 

Terapeuttinen dialogi antaa eväitä työntekijälle, ja lisää ymmärrystä kohdata ja auttaa vaikeasti oireilevia lapsia ja heidän läheisiään. Sekä lasten mielenterveystyön että lastensuojelun tärkein tehtävä on lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaaminen. Keskeisiä ovat vanhemmuuden taidot siten, että lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja kasvatus edistäisivät lapsen psykososiaalista kehitystä. TD antaa valmiudet toteuttaa esimerkiksi vanhempien ja sijaisvanhempien ryhmiä sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutushoitoa. Tämä on vaikuttavinta varhaista interventiota sekä lastensuojelun, että lastenpsykiatrian osalta.

Kirsi Mustonen

LT, lastenneurologi ja lastenpsykiatri, lasten ja nuorten psykoterapeutti

Anne Frimodig

Sosiaalityöntekijä (YTM), pari- ja perhepsykoterapeutti