Avoperhekuntoutus – Yhden perheen matka sujuvampaan arkeen

Perhekuntoutus on antanut mahdollisuuden oppia uusia toimintatapoja ja vahvistanut perhettä.

Kotikäynteihin perustuvan moniammatillisen perhekuntoutuksen mahdollisuudet voivat olla vielä tuntemattomia monille perheille ja palvelua tilaaville tahoille. Tämä artikkeli avaa yhden perheen kokemuksia omassa arjen ympäristössään tehdystä perhekuntoutuksesta. Haastattelimme äitiä ja isää, jotka kertovat millaisia vaikutuksia kuusi kuukautta kestäneellä työskentelyllä on ollut perheen elämään.

Kotikäynteihin perustuva moniammatillinen perhekuntoutus on sosiaalihuollon ja erityisesti lastensuojelun tarpeisiin kehitetty palvelu, jolla pyritään myönteiseen muutokseen lapsen tilanteessa ja lapsen hoivaympäristössä. Siihen pyritään perhesuhteiden ja perheen toimintakyvyn vahvistamisella, lapsen hyvän hoivan edistämisellä ja lapsen suojaamisella haavoittavilta lapsuudenaikaisilta kokemuksilta sekä niiden vaikutusten vähentämisellä. Palvelukokonaisuus on syntynyt kentän tarpeesta tarjota perheille vankempaa ja kohdennetumpaa tukea tehostetun perhetyön ja laitoskuntoutuksen välimaastoon sekä toisaalta vaihtoehdoksi laitosmuotoiselle kuntoutukselle. Kotikäynteihin perustuva perhekuntoutus tunnetaan tukimuotona valtakunnallisesti vaihtelevasti eikä kansallista yhteistä mallinnusta palvelukokonaisuudelle ole. 

Joskus perheet saattavat tuntea epävarmuutta siitä, mitä odottaa avoperhekuntoutuksesta. Haastattelemamme perheen äiti kertoo perheen saaneen aiemmin perhetyötä asuinkuntansa kautta mutta kokee konkreettisen avun jääneen vähäiseksi. 

– Kun kuulimme, että perhekuntoutuksesta voisi olla meille apua, olimme hieman epäileviä. Pelkäsimme, että meistä tulisi ikään kuin tarkkailun kohteita, ja että tänne tultaisiin vain kyttäämään. Ennen ensimmäistä tapaamista jännitimme paljon, erityisesti koska se osui joulun alle. Stressiä aiheutti alussa muun muassa se, miltä koti näyttää. Tuntui, että pitää olla tiptop mutta ajan myötä tultiin sen suhteen rennommiksi, täällä kuitenkin asuu lapsiperhe.

Perhekuntoutuksen palveluntarjoajan näkökulmasta perhe oli avoin ja vastaanottavainen alusta lähtien. Tällaiset myönteiset kokemukset auttavat rakentamaan hyvää yhteistyötä perheiden ja ammattilaisten välillä. Neljän ammattilaisen työryhmään kuului psykologi, sosiaalityöntekijä ja perhepsykoterapeutti, sosionomi sekä lähihoitaja.

Perheen äiti kertoo, että heihin suhtauduttiin avoimesti ja ystävällisesti. Vaikka perheellä oli aluksi jännittynyt olo,  huomasivat he pian mielikuvat kyttäämisestä turhiksi ja koko prosessin olleen heille avartava kokemus.

Perhekuntoutus tarjoaa perheille arvokasta apua arjen haasteisiin ja mahdollisuuden syventyä perheen dynamiikkaan. Isä kertoo, että ensimmäisellä käynnillä kierrettiin yhdessä kotia ja pihapiiriä, ja keskusteltiin perheen arjesta.

– Olihan se alkuun jännittävää. Mutta olimme iloisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin yhteistyö meidän ja työntekijöiden kanssa alkoi sujua.

– Lapset olivat aluksi hieman jännittyneitä, mutta he lämpenivät nopeasti, äiti jatkaa. Ensimmäisellä tapaamisella lapset esittelivät jo innoissaan kaikki lelut ja puuhansa. Se auttoi avaamaan keskustelun ja loi rennon ilmapiirin.

Avoperhekuntoutustyöskentely perustuu kotikäynteihin ja moniammatilliseen työskentelyyn, yhteistyösuhteeseen, traumatietoiseen lähestymistapaan ja sen viitekehys on integratiivinen. Työtä ohjaavat lait, arvot ja tutkimustieto. Perhekuntoutustyöskentelyä voidaan kuvata sanoilla “talking and walking”. Toimijuuteen, vuorovaikutussuhteisiin ja tunnesuhteisiin keskittyvä hoidollisterapeuttinen työ (talking) sekä arjessa rinnalla kulkeva työ (walking) ovat toisiaan täydentävät työmuodot. Keskustelutuen rinnalla on tuettava perhettä myös heidän elämässään sillä hetkellä kuormittavissa arkisissa asioissa.

Äiti kokee heidän saaneen konkreettista apua ja vinkkejä hankalilta tuntuneisiin arjen tilanteisiin. Isästä tuntui aiemmin, että lapset olivat enemmän äidin perään, mutta perhekuntoutuksen myötä hänestä on tullut aktiivisempi ja läsnäolevampi vanhempi. Äidin antama tila ja vastuu toimia lasten kanssa on vaikuttanut positiivisesti perheen dynamiikkaan. Isä pystyy osallistumaan lasten arkeen ja huolehtimaan asioista, kuten vauvan syöttämisestä.

– Olen oppinut antamaan siimaa, äiti sanoo.

– Nyt voidaan käydä lasten kanssa esimerkiksi uimahallissa keskenään, isä lisää.

Perhe myös kokee, että heidän keskustelutaitonsa parantuivat merkittävästi perhekuntoutuksen aikana. Isä kertoo perhekuntoutuksen antaneen heille mahdollisuuden oppia uusia toimintatapoja ja vahvistaneen perhettä.

– Se ei ole ollut vain pinnallista keskustelua, vaan olemme todella päässeet pureutumaan syvempiin asioihin. 

Perheen keskustelut muuttuivat työskentelyn edetessä syvällisemmiksi ja vanhemmat alkoivat ymmärtää toistensa näkökulmia paremmin. He huomasivat, että monet heidän toimintatavoistaan juontavat juurensa heidän omiin kokemuksiinsa lapsuudessa ja nuoruudessa. Perhekuntoutuksen aikana heidän oli mahdollista työskennellä näiden asioiden parissa.

– Kun menee keskusteluissa sinne omaan lapsuuteen, niin sieltä voi löytää tekijän toiminnoille, että miksi mä teen just näin ja tuo toinen noin, äiti kertoo.

Vanhemmat ovat syventäneet keskinäistä vuorovaikutusta jatkamalla keskustelua vielä illalla saunassa jokaisen tapaamisen jälkeen.

Perhekuntoutustyöskentely merkitsee fokusoitua psykososiaalista tukea lapselle ja perheelle – se on interventio, jolla pyritään saamaan aikaan myönteistä muutosta lapsen terveyden, kasvun, kehityksen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta merkityksellisissä asioissa. Perhekuntoutus kohdistuu asioihin, joita tukemalla voidaan tutkimusnäyttöön perustuen edistää lapsen psykososiaalista kehitystä, hoivaa ja turvallisuutta.

Isä kertoo huomanneensa lasten alkaneen luottaa häneen enemmän.

– Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi. Olen ollut enemmän läsnä heidän arjessaan, ja se on ollut hienoa. 

– Perhekuntoutus on ollut paljon konkreettisempaa ja syvällisempää kuin aiemmat palvelut, joita olemme saaneet. Olemme voineet puhua avoimesti ja syventyä asioihin, jotka aiemmin tuntuivat vaikeilta. Se on ollut todella arvokasta, äiti sanoo.

Perhe painottaa voimakkaasti sitä, kuinka hyödyllistä perhekuntoutus voi olla kaikenlaisille perheelle, ei vain sellaisille, joiden haasteet ovat suuria. Perheen äiti haluaa rohkaista muita perheitä harkitsemaan kotiin vietävää avoperhekuntoutusta, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus.

– Suosittelen perhekuntoutusta kaikille perheille, riippumatta siitä, onko heillä haasteita vai ei.

Isä on samaa mieltä ja kertoo keskustelleen avoimesti tuttavaperheiden kanssa saamastaan avusta. Hän on rohkaissut muitakin perheitä näkemään sen mahdollisuutena oppia uutta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta.

– Kokemuksemme on ollut erittäin positiivinen, ja lapsetkin ovat ilolla muistelleet tapaamisia.

Lue myös:
Miksi työskennellään perheiden kotona?
Miksi moniammatillista työtä tarvitaan lastensuojelussa?
Tietoisuus traumoista ja niiden vaikutuksista